Aalto-yliopisto

Painehaavoista aiheutuu vuosittain 500 miljoonan euron kustannukset – tutkijatiimi kehittää peitettä, joka hälyttää jo orastavasta haavasta

Jaa

Tutkijat esittelevät tänään HUSille prototyypin pyörätuolin istuintyynylle tarkoitetusta älypeitteestä, joka kerää sensoreilla tietoa painehaavariskistä. Nopealla hoidon aloittamisella ehkäistään tuskallisempien ja vaikeammin hoidettavien haavojen syntyminen.

Nuno Nobre ja Martti Vakkala kehittävät Nosore-projektissa uutta laitetta makuuhaavojen ennaltaehkäisyyn. Kuva: Otto Olavinen / Aalto-yliopisto
Nuno Nobre ja Martti Vakkala kehittävät Nosore-projektissa uutta laitetta makuuhaavojen ennaltaehkäisyyn. Kuva: Otto Olavinen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittämässä pyörätuolin käyttäjille istuintyynyn peitettä, joka hälyttäisi alkavasta paine- eli makuuhaavasta ennen kuin se on ehtinyt kunnolla kehittyä. Laite yhdistää erilaisia sensoreita, jotka lähettäisivät sovelluksen kautta tiedon aluillaan olevasta haavasta potilaalle tai hoitajalle.

Tutkimustiimi esittelee laitteen prototyypin tänään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosittaisessa painehaavapäivässä.

Painehaavoja syntyy, kun ihminen ei pysty liikkumaan tai ei esimerkiksi heikentyneen tuntoaistin takia huomaa liikkumisen tarvetta. Terveydenhuollolle ne ovat valtava ongelma: painehaavojen osuus Suomen terveydenhuollon vuosittaisista kustannuksista on lähes 500 miljoonaa euroa. Erityisessä riskissä ovat vanhukset sekä selkävammapotilaat, joista joka kolmas saa jossain vaiheessa painehaavan.

“Kehitämme älypeitettä, jonka sisäänrakennetut sensorit keräävät dataa silloin, kun potilas istuu pyörätuolissa. Tämä data välittyy ohjelmistolle, joka alkaa tehdä riskianalyysiä jo ennen kuin painehaava on alkanut kehittyä”, kuvaa tutkimustiimin projektipäällikkö Nuno Nobre.

“Kaupallinen tuote on kokonaisratkaisu, joka havainnoi ja raportoi käyttäjän painehaavariskistä. Peitteen avulla on tarkoitus myös antaa riskialueelle haavojen syntyä ehkäisevää hoitoa. Tällä hetkellä selvitämme eri vaihtoehtoja ihon tai verenkierron mahdollisimman tehokkaaseen aktivoimiseen, projektin kaupallinen asiantuntija Martti Vakkala täydentää.

Pahimmat haavat menevät luuhun asti

Painehaavoja on neljän tasoisia. Ykköstason painehaava näkyy ihossa punaisena alueena. Niitä kehittyy helposti jo esimerkiksi silloin, kun istumme jalat ristissä. Neljännen tason painehaavat puolestaan voivat mennä luuhun asti, ja ne vaativat kirurgisia hoitoja.

Haavat voivat kehittyä nopeasti, ja niitä saattaa olla hankala huomata alkuvaiheessa.

“Esimerkiksi vanhuksilla tunto voi olla alentunut, tai selkävammapotilailla kroppa reagoi syntyvään painehaavaan aluksi vain kuumeilemalla tai pahoinvoinnilla”, Nobre kuvaa haastetta.

Tutkijoiden kehittämä laite pyrkii tunnistamaan erityisesti 1- ja 2-tason painehaavojen kehityksen. Ainakin aluksi tuote on tarkoitettu erityisesti riskiryhmäläisille kotikäyttöä varten.

“Nyt meillä on käsissämme alkuvaiheen prototyyppi, jolla testaamme, pystyvätkö peitteen sensorit tuottamaan juuri sellaista dataa kuin haluamme ja miten tämä data näkyy sovelluksessa. Tämän perusteella lähdemme selvittämään, miten saamme laitteen tuottaman tiedon näkymään käyttäjälle mahdollisimman selkeässä muodossa”, Nobre toteaa.

Laitteen kehitys sai alkunsa Stanfordin yliopistossa kehitetystä Biodesign-konseptista, jossa tutkijatiimi havainnoi terveydenhuollon yksikön toimintaa ja etsii ratkaisuja vaativia ongelmia. Painehaavojen ehkäisyä edistävän Nosore-projektin havainnointijakso järjestettiin viime huhtikuussa Haartmanin sairaalan päivystyksessä. Sittemmin projekti sai Business Finlandilta puolentoista vuoden rahoituksen laitteen kehittämiseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Nuno Nobre
Projektipäällikkö
Aalto-yliopisto
040 7052546
nuno.nobre@aalto.fi

Kuvat

Nuno Nobre ja Martti Vakkala kehittävät Nosore-projektissa uutta laitetta makuuhaavojen ennaltaehkäisyyn. Kuva: Otto Olavinen / Aalto-yliopisto
Nuno Nobre ja Martti Vakkala kehittävät Nosore-projektissa uutta laitetta makuuhaavojen ennaltaehkäisyyn. Kuva: Otto Olavinen / Aalto-yliopisto
Lataa
Tutkijatiimi esittelee prototyypin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosittaisessa painehaavapäivässä. Kuva: Nuno Nobre / Aalto-yliopisto
Tutkijatiimi esittelee prototyypin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosittaisessa painehaavapäivässä. Kuva: Nuno Nobre / Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Kvanttitutkijat löysivät uuden tavan nähdä katsomatta – tarkempi kuin fysiikan Nobel-palkitun kehittämä havainnointitapa21.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan havaita ja mitata kohteita niin, etteivät he ole missään vuorovaikutuksessa kohteiden kanssa. Aiempaa huomattavasti tehokkaampi koeprotokolla auttaa ymmärtämään kvanttimaailman ja klassisen fysiikan rajapintaa. Lisäksi se mahdollistaa entistä tarkemman mittaamisen esimerkiksi kvanttitietokoneissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme