Kovatasoisessa oppilasryhmässä opiskelu voi heijastua negatiivisesti lapsen minäkäsitykseen

Tutkimuksen aineistona käytettiin oppimaan oppimisen pitkittäistutkimusta, jossa oppilaiden kognitiivisten taitojen ja motivationaalisten uskomusten kehitystä seurattiin peruskoulun ajan.

– Suurimmaksi osaksi lasten motivaation kehitys oli hyvin samankaltaista painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla. Tutkimustulokset eivät siis antaneet tukea olettamukselle, että painotetun opetuksen luokalla opiskelu toisi lisähyötyjä lasten motivaation kehitykselle, Koivuhovi kertoo.

Päinvastoin, tulokset antoivat tukea ns. Big-Fish-Little-Pond-efektille ja osoittivat, että valikoidussa, kovatasoisessa oppilasryhmässä opiskelu voi heijastua negatiivisesti oppijan minäkäsitykseen.

– Vaikka löydös ei kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden valossa ollut yllättävä, osoitti se painotetun opetuksen ryhmittelyperusteiden ja ylipäätään luokanmuodostuksen tutkimisen tarpeen. Opetuksen järjestäjien olisi hyvä tiedostaa, että sillä, miten luokka on muodostettu, voi olla merkitystä oppilaan oppimisen ja motivaation kannalta, summaa Koivuhovi.

Painotetun opetuksen luokat eriyttävät lasten koulupolkuja

Tutkimuksen tulokset vahvistivat myös aiempien tutkimusten havainnot painotetun opetuksen selektiivisestä luonteesta.

– Painotetun opetuksen luokilla opiskelevat oppilaat olivat lähtökohtaisesti hyvin koulutetuista perheistä ja erosivat osaamistasoltaan yleisopetuksen luokilla opiskelevista lapsista. Vaikka painotetun opetuksen opiskelu itsessään ei näyttänyt tuovan lisähyötyjä oppimismotivaatioon, on selvää, että painotetun opetuksen luokat luokkamuotoisesti järjestettynä eriyttävät lasten koulupolkuja.

Tutkimuksen tulokset kehottavatkin opetuksen järjestäjiä pohtimaan luokkamuotoisesti toteutetun painotetun opetuksen mielekkyyttä ja kannustavat pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja painotetun opetuksen järjestämiseen.

– Painotetun opetuksen avulla voidaan toisaalta vastata tarpeeseen yksilöllistää ja eriyttää opetusta, mutta toisaalta niiden on todettu kiihdyttävän koulujen eriytymistä ja kasvattavan luokkien välisiä eroja. Painotetun opetuksen luokkia onkin joissakin tutkimuksissa kutsuttu eräänlaisiksi piileviksi linjoiksi (implicit tracks), jotka murtavat suomalaisen yhtenäisen peruskoulun ajatusta, Koivuhovi kuvailee.

**

KM Satu Koivuhovi väittelee 17.6.2021 kello 16 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Studying in a class with a special emphasis". Vastaväittäjänä on professori Todd D. Little (Texas Tech University), ja kustoksena on professori Risto Hotulainen.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Fabianinkatu 26, Kielikeskuksen pieni juhlasali 49. Tilaisuus on seurattavissa etäyhteydellä.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 114.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.