Päiväkodin toimintatuokiot kehittävät tunnetaitoja jo kymmenessä viikossa
Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen eriarvoistumisesta Suomessa kasvaa. Varhaiskasvatus tarjoaa ympäristön, jossa näihin huoliin voidaan puuttua mahdollisimman varhain erityisesti lasten sosioemotionaalista kehitystä tukemalla.
Sosioemotionaalisella kehityksellä tarkoitetaan muun muassa lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä.
Tutkimusta Suomesta löytyy vielä vähän
– Vaikka kansainvälisesti tutkimusta sosioemotionaalisen kehityksen tukemisesta on olemassa, tieteellistä näyttöä tukitoimien vaikuttavuudesta löytyy kuitenkin vielä vähän. Hankkeessamme halusimme selvittää kahden Suomessa kehitetyn menetelmän vaikuttavuutta päiväkodeissa, kertoo tutkijatohtori Silja Martikainen.
Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan menetelmää SAGA, jossa lapsia kannustetaan tunnistamaan tarinoiden henkilöiden ajatuksia ja tunteita ja sanoittamaan niitä.
Toisena menetelmänä hyödynnettiin Metsämarja Aittokosken luoman Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua taidelähtöistä toimintaa, jossa materiaalina on animaatiosarjan jaksoja, kirjoja ja musiikkia. Tunneopetuksen syventämisen tukena olivat myös Pikkulin Tunnekortit. Molemmissa menetelmissä varhaiskasvattajat saivat koulutuksen niiden toteuttamiseen.
Molemmat toimintatuokiot tukivat lasten kehitystä
Tutkimukseen osallistui yhteensä 150 lasta 15 eri päiväkotiryhmästä 10 viikon ajan. Tuolloin toimintatuokioihin osallistuneiden lasten sosioemotionaalista kehitystä verrattiin ryhmään, joka toteutti tavanomaisia pienryhmätuokioita.
Tutkimuksessa havaittiin, että molemmat toimintatuokiot, SAGA ja Pikkuli, vahvistivat lasten kykyä auttaa ja tukea toisia lapsia sekä vähensivät lasten masennus- ja ahdistusoireita ja vetäytymistä.
Tämän lisäksi SAGA-tuokioihin osallistuneilla lapsilla sosiaaliset taidot ja aloitteellisuus kaverisuhteissa vahvistuivat ja keskittymisen vaikeudet tai konflikteihin joutuminen toisten kanssa lievenivät. Vertailuryhmässä ei havaittu muutosta näillä osa-alueilla.
Varhaiskasvattajien kokemukset tuokioista myönteisiä
Varhaiskasvattajien kokemukset toimintatuokioista olivat positiivisia.
– SAGA-toimintaan osallistunut henkilökunta kertoi, että malli oli helposti käyttöönotettava lisä tavanomaisten lukutuokioiden aikana. Lasten syvälliset pohdinnat tunteista jopa yllättivät henkilökunnan, Mirjam Kalland sanoo.
Myös Pikkuli-toimintaa toteuttaneen henkilökunnan kokemukset olivat myönteisiä. Pikkulin luoja Metsämarja Aittokoski kertoo henkilökunnan kokeneen, että lasten taito puhua tunteista vahvistui tutkimuksen aikana.
–Tutkimuksen jälkeen Pikkuli-mallia on kehitetty edelleen ja sisältöjä on tulosten perusteella laajennettu, Aittokoski lisää.
– Tutkimustulokset ovat rohkaisevia, ja tavoitteena on, että vaikuttaviksi todetut menetelmät jäävät osaksi varhaiskasvatuksen tavanomaista toimintaa. Tässä myös riittävät henkilökunnan resurssit on tärkeä ottaa huomioon, Silja Martikainen toteaa.
Tutkimusta rahoittivat Business Finland ja Svenska Kulturfonden.
Alkuperäinen artikkeli: Silja Martikainen, Mirjam Kalland, Tanja Linnavalli, Kaisamari Kostilainen, Metsämarja Aittokoski, Jyrki Reunamo, Zoi Vasileiou & Mari Tervaniemi (2023) Supporting social-emotional development in early childhood education and care – a randomized parallel group trial evaluating the impact of two different interventions. Scandinavian Journal of Educational Research
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Silja Martikainen, silja.martikainen@helsinki.fi, puhelin 044 353 1984
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme