Päiväperhosten kannat vahvistuneet ja kimalaiset toipuneet viime kesän notkahduksesta

Jaa

Kuluneena kesänä useimmat päiväperhoslajit ovat esiintyneet edellisvuotta runsaampina. Myös kimalaisten lisääntyminen on onnistunut, sillä heinäkuusta lähtien niitä on tavattu tuntuvasti edellisvuotta runsaammin.

Mustakimaainen kukalla
Mustakimalainen on esiintynyt edellisvuotta runsaampana. Kivikkokimalaisesta lajin erottaa varmimmin takasäärien punaisista vasukarvoista. Kuva: Juhani Niiranen

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) keräämien ennakkotietojen perusteella kuluva pölyttäjäkesä on ollut selvästi edellisvuotta parempi. Valtaosaa sekä päiväperhos- että kimalaislajeista on tavattu seurannoissa edelliskesää runsaampina. Tämä on huojentavaa etenkin kimalaisten osalta, sillä viime kesä oli niille epäsuotuisa.

Etelärannikolla on viime vuoden tavoin kärsitty kuivuudesta, mistä on ollut haittaa myös pölyttäjille. Muualla maassa sateita on tullut pölyttäjien kannalta vähintään riittävästi. Elokuussa runsaat sateet ovat vaikeuttaneet havainnointia, joten loppukesän pölyttäjätilannetta on vielä vaikea arvioida.

Useimmat päiväperhoslajit runsastuneet

Ennakkotietojen perusteella runsastuneita päiväperhoslajeja on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin vähentyneitä. ”Perhoskesä näyttää kokonaisuutena katsottuna erinomaiselta. Tässä on kuitenkin alueellista vaihtelua, sillä etenkin etelärannikolla ankara kuivuus on laskenut perhosten määrää”, kertoo tutkija Janne Heliölä Sykestä.

Päiväperhosia tavattiin touko- ja kesäkuussa keskimäärin viimevuotista enemmän. Vähäsateinen ja aurinkoinen sää suosi sekä perhosia että niiden havainnointia. Heinäkuusta alkaen päiväperhosten kokonaismäärät ovat jääneet hieman edelliskesää alemmiksi. Tämä johtunee paljolti epävakaista sääoloista, jotka ovat vaikeuttaneet perhosten havainnointia. ”Loppukesä on ollut sateista huolimatta melko lämmin. Tämä suosii kehittymässä olevia perhostoukkia, ja lupailee hyvää seuraavalle kesälle”, arvelee Heliölä.

Yleisimmistä lajeista tesma- ja lanttuperhonen runsastuivat selvästi parin heikomman vuoden jälkeen. Myös esimerkiksi piippopaksupään ja tummapapurikon sekä niitty-, orvokki- ja ketohopeatäplän kannat ovat vahvistuneet tuntuvasti. Selvimmin ovat vähentyneet nokkos- ja etenkin neitoperhonen. ”Nokkos- ja neitoperhosten kesäpolvi on täysin kateissa. Lienevätkö toukat kärventyneet kuivuuteen”, pohti muuan perhosten havainnoija Lounais-Suomesta.

Vaeltavista perhosista amiraali ja ohdakeperhonen ovat olleet vähälukuisia, kaali- ja naurisperhonen puolestaan viime vuotta runsaampia. Lisäksi saatiin ilahduttavan monta yksittäishavaintoa tummaverkkoperhosesta, kalliosinisiivestä sekä puro- ja lehtohopeatäplästä, jotka ovat kaikki uhanalaisia lajeja.

null
Edellisvuodesta vähentyneiden ja runsastuneiden päiväperhos- ja kimalaislajien lukumäärät. Vasemmalla tuntuvasti vähentyneiden, oikealla tuntuvasti runsastuneiden lajien määrät. Molemmissa pölyttäjäryhmissä runsastuneita lajeja on ollut selvästi enemmän kuin vähentyneitä. Kuva: Syke

Kimalaisten lisääntyminen onnistui edellisvuotta paremmin


Kimalaisten määrä väheni viime kesänä tuntuvasti, minkä vuoksi tänä keväänä kimalaisia havaittiin selvästi edellisvuotta vähemmän. Kesäkuussa kimalaismäärät kuitenkin nousivat jo edellisvuoden tasolle, ja heinä-elokuun aikana yli kaksinkertaisiin lukemiin. ”Tämä kertoo, että tällä kertaa kimalaisten pesänmuodostus ja työläisten tuotanto onnistuivat varsin hyvin. Heikko viime vuosi jäi siten tilapäiseksi notkahdukseksi. Viime viikkojen runsaat sateet ovat pitäneet kukkien medentuotannon hyvänä, mikä lupailee kimalaisille suotuisaa loppukesää”, sanoo Heliölä.

Yleisimmistä kimalaislajeista etenkin kartano- sekä peltokimalainen ovat runsastuneet, samoin hieman harvalukuisemmat musta- ja tarhakimalainen. Vain pensas- ja maakimalaisen havaintomäärät jäivät edellisvuoden tasolle. Harvinaisemmista lajeista hevos- ja uralinkimalaista on havaittu viime vuotta vähemmän, pohjoiseen painottuvaa korpikimalaista puolestaan enemmän.

null
Laskennoissa keskimäärin havaitut päiväperhosten ja kimalaisten kokonaismäärät kuukausittain vuosina 2022 ja 2023. Elokuusta mukana on vain ensimmäinen viikko. Heinäkuusta alkaen kimalaiset ovat olleet tuntuvasti edellisvuotista runsaampia, päiväperhoset puolestaan hieman vähälukuisempia. Kuva: Syke

Pitkäjänteistä pölyttäjäseurantaa

Vapaaehtoiset havainnoijat keräävät vuosittaista seurantatietoa sekä päiväperhosista että kimalaisista. Tässä tiedotteessa esitetyt arviot perustuvat 6.8. mennessä tallennettuihin havaintoaineistoihin, jotka vastaavat yli puolta kesän havaintomäärästä. Syksyllä saatavat lopulliset arviot tulevat tarkentumaan etenkin loppukesän lajien osalta, sillä niiden lento on edelleen käynnissä.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Maatalousympäristön päiväperhosseuranta on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Seuranta on keskittynyt maatalousalueille, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa seurannan kautta.
Syke ylläpitää myös vuonna 2019 käynnistynyttä kimalaisseurantaa. Seuranta alkoi kaksivuotisena pilottina, mutta laajan kiinnostuksen ansiosta se on saanut jatkoaikaa. Seurannan toiminta pyritään turvaamaan jatkossakin. Suomessa esiintyy yhteensä 38 kimalaislajia, joista seurannassa on tavattu 28.

Pölyttäjiä on tarpeen seurata pitkäjänteisesti, sillä niiden kannat vaihtelevat suuresti lähinnä kesän sääoloista riippuen. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen vaihtelun takana piilevät kehitystrendit. Pitkällä aikajänteellä pölyttäjälajistomme muutoksiin vaikuttavat ennen kaikkea sopivien elinympäristöjen väheneminen sekä ilmaston lämpeneminen.
”Kun on jo vuosia omaa reittiä laskenut, niin alkaa olla kokonaiskuva tästä alueesta. Ja silti aina on mielenkiintoista lähteä linjalenkille, jos kuitenkin näkisi jotain uutta!”, toteaa muuan havainnoija.

Tiedotteen kuvat ja graafit ovat tiedotusvälineiden käytettävissä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus (Syke) p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Mustakimalainen kukalla.
Mustakimalainen on esiintynyt edellisvuotta runsaampana. Kivikkokimalaisesta lajin erottaa varmimmin takasäärien punaisista vasukarvoista. Kuva: Juhani Niiranen
Lataa
Pikkuhäiveperhonen
Pikkuhäiveperhonen on ollut tänä kesänä runsaampi kuin lähisukulaisensa häiveperhonen. Kuva: Mikko Kuussaari
Lataa
Tummapapurikko
Tummapapurikon kannat laskivat pitkään, mutta tänä kesänä lajia on taas tavattu runsaammin. Kuva: Juha Sormunen
Lataa
Edellisvuodesta vähentyneiden ja runsastuneiden päiväperhos- ja kimalaislajien lukumäärät. Vasemmalla tuntuvasti vähentyneiden, oikealla tuntuvasti runsastuneiden lajien määrät. Molemmissa pölyttäjäryhmissä runsastuneita lajeja on ollut selvästi enemmän kuin vähentyneitä. Kuva: Syke
Edellisvuodesta vähentyneiden ja runsastuneiden päiväperhos- ja kimalaislajien lukumäärät. Vasemmalla tuntuvasti vähentyneiden, oikealla tuntuvasti runsastuneiden lajien määrät. Molemmissa pölyttäjäryhmissä runsastuneita lajeja on ollut selvästi enemmän kuin vähentyneitä. Kuva: Syke
Lataa
Laskennoissa keskimäärin havaitut päiväperhosten ja kimalaisten kokonaismäärät kuukausittain vuosina 2022 ja 2023. Elokuusta mukana on vain ensimmäinen viikko. Heinäkuusta alkaen kimalaiset ovat olleet tuntuvasti edellisvuotista runsaampia, päiväperhoset puolestaan hieman vähälukuisempia. Kuva: Syke
Laskennoissa keskimäärin havaitut päiväperhosten ja kimalaisten kokonaismäärät kuukausittain vuosina 2022 ja 2023. Elokuusta mukana on vain ensimmäinen viikko. Heinäkuusta alkaen kimalaiset ovat olleet tuntuvasti edellisvuotista runsaampia, päiväperhoset puolestaan hieman vähälukuisempia. Kuva: Syke
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

KORJATTU TIEDOTE: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää jätevientiä OECD-maiden ulkopuolelle20.5.2024 09:29:17 EEST | Tiedote

Tiedotteessa korjattu asetuksen voimaantulopäivämäärä: asetus tuli voimaan 20.5.2024. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena on lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää sen vientiä OECD-maiden ulkopuolelle. Uusi asetus tuo muutoksia myös jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn, jossa siirrytään sähköiseen asiointiin toukokuussa 2026.

Korrigerat pressmeddelande: EU:s nya avfallstransportförordning ska öka återvinningen av avfall inom unionen och minska exporten av avfall till länder utanför OECD20.5.2024 09:27:25 EEST | Tiedote

Korrigerat pressmeddelande: förordning om transport av avfall (2024/1157) träder i kraft den 20 maj 2024. Finlands miljöcentral och miljöministeriet informerar: Syftet med EU:s nya avfallstransportförordning är att öka återvinningen av avfall inom unionen och minska exporten av det till länder utanför OECD. Den nya förordningen medför också ändringar i handläggningen av anmälningar om avfallstransporter, som från och med maj 2026 ska ske på elektronisk väg.

EU:s nya avfallstransportförordning ska öka återvinningen av avfall inom unionen och minska exporten av avfall till länder utanför OECD20.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Finlands miljöcentral och miljöministeriet informerar: Syftet med EU:s nya avfallstransportförordning är att öka återvinningen av avfall inom unionen och minska exporten av det till länder utanför OECD. Den nya förordningen medför också ändringar i handläggningen av anmälningar om avfallstransporter, som från och med maj 2026 ska ske på elektronisk väg.

KORJATTU TIEDOTE: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää jätevientiä OECD-maiden ulkopuolelle20.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Tiedotteessa korjattu asetuksen voimaantulopäivämäärä: asetus tuli voimaan 20.5.2024. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena on lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää sen vientiä OECD-maiden ulkopuolelle. Uusi asetus tuo muutoksia myös jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn, jossa siirrytään sähköiseen asiointiin toukokuussa 2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye