Veikkaus

Pajatso palaa nyt raaputusarpana - yhdeksän tarinaa takavuosien klassikkopelistä

Jaa

Pajatso on suomalaisille edelleen paljon mukavia muistoja herättävä peli.

Kun Raha-automaattiyhdistys perustettiin 80 vuotta sitten 1938, kaikki sen rahapeliautomaatit olivat pajatsoja. Niitä oli tuolloin ympäri maata ravintoloihin sijoitettuna yhteensä 670 kappaletta.

Nykyään ei enää ole Raha-automaattiyhdistystä, kun se fuusioitui yhdessä Veikkauksen ja Fintoton kahdessa yhdeksi isoksi rahapeliyhtiöksi, Veikkaukseksi, tammikuussa 2017. Perinteitä huokuvia pajatsojakaan ei ole enää baareissa, marketeissa tai pelisaleissa näkynyt, kun RAY poisti ne pelivalikoimastaan 2015.

Nyt pajatso kuitenkin palaa takaisin suomalaiseen pelitarjontaan. Veikkaus lanseeraa 24.8. uuden raaputettavan Pajatso-arvan. Kahden euron hintaisten arpojen päävoitot ovat 10 000 euroa. 

- Toivomme, että uusi Pajatso-arpa tuo pelaajille mieleen mukavia muistoja ”Jassosta” menneiltä vuosilta, kertoo Veikkauksen tuoteryhmäpäällikkö Riitta Mesilaakso-Lehtola.  

- Pajatso-arvalla voittaa, jos saa kolme samaa rahasummaa. Lisäjännitystä tuo voiton mahdollinen tuplaus.

Yhdeksän pajatsotarinaa eri vuosikymmeniltä

1930-luku

Ensimmäiset RAY:n pajatsot sallittiin vain ykkösluokan ravintoloissa. Asetelma oli kuin Robin Hoodista: herrat hävisivät rahojaan pajatsoon ja edunsaajana oli lähinnä rahvas. Perustamisvuonna 1938 RAY jakoi tukirahoja 84:lle järjestölle, kuten esimerkiksi Koteja kodittomille lapsille -yhdistykselle ja Suomen sokeain liitolle.

1940-luku

Talvisota päättyi maaliskuussa 1940. RAY summasi sodan päätyttyä omia menetyksiään: 24 pajatsoa tuhoutui pommituksissa ja 85 pajatsoa jäi sotasaaliiksi menetetyille alueille. Historiankirjoista ei ole löytynyt tietoa, mitä venäläiset lopulta laitteille tekivät.

1950-luku

Pajatsojen tuottojen noususuhdanne jatkui lähes läpi 50-luvun, kunnes vuosikymmenen lopulla tuottokäyrä alkoi painua alaspäin. Syy selvisi. Samoihin kuppiloihin ja baareihin oli tuotu myös jukebokseja, jotka kilpailivat pajatsojen kanssa samoista kolikoista. RAY:ssa alettiin tosissaan pohtia jukeboksien tuomista omaan valikoimaan, mutta vielä 50-luvulla ei ollut sen aika. Vuonna 1963 RAY:lla oli lopulta 1300 jukeboksia ympäri maan. Pajatsoja oli noin 2500.

1960-luku

Insinööri Lauri Martti suunnitteli vuonna 1966 legendaarisen 50 pennin pajatson, joka erottui merkittävästi edukseen muista laitteista. Oli suunnitteilla, että pelaaja saisi koneesta  jopa 14 markan päävoiton, mutta sisäministeriö päätti toisin. Päävoitoksi vahvistettiin 2,50 markkaa, mutta suomalaisten peli-into kasvoi kuitenkin uuden laitteen myötä merkittävästi.

1970-luku

Pajatsossa on ollut aina läsnä taitoelementti. Vahvistamaton tarina Pajatson historia Suomessa -kirjassa kertoo miehestä, joka oli lyönyt 70-luvun alussa Vaasassa Huutoniemen baarissa kolikon keskelle peräti seitsemän kertaa peräkkäin. Ennätyksenä se kesti kuitenkin kertojan mukaan vain muutaman viikon. Baariin oli tullut asiakas, joka osui päävoittoon kahdeksan kertaa putkeen.

1980-luku

Pajatson Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran 80-luvulla. Ykköstilan vei lahtelainen Lea Savolainen. Hän saavutti sadan markan alkupääomalla kymmenessä minuutissa 133 markkaa. 

1990-luku

Viimeisetkin 20 pennin pajatsot poistuivat tarjonnasta kolikkouudistuksen aikaan vuonna 1993. Oulun Hailuodon Shellin väki yritti kuitenkin loppuun saakka säilyttää 20 pennin jasson huoltoasemalla. He miettivät erikoisjärjestelyä, joka olisi jopa kieltänyt asiakkailta 20-pennisten viemisen pois saarelta, mutta RAY:n pääkonttori eväsi monimutkaisen ja vaikean kuvion, joten hanke kariutui.

2000-luku

Pajatson MM-tittelistä kilpailtiin kolmannen kerran Suomessa vuonna 2007. Alkukarsintoihin osallistui noin 8000 kisailijaa. Mestaruus tuli Suomeen, kun kisaa varten yli 10 000 harjoituslyöntiä lyönyt Jukka-Pekka Kumpulainen kultaa. Hänet palkittiin saavutuksestaan matkalla maailman ympäri. MTV3 televisioi tuolloin finaalin.

2010-luku

Viimeinen mekaaninen pajatso poistui Suomen rahapelivalikoimasta 2015. Sen jälkeen peliä saattoi pelata netin kautta, mutta sieltäkin se poistui muutama vuosi sitten. Nyt pajatso kuitenkin palaa Veikkauksen tarjontaan. Pahvinen raaputusarpa lanseerataan myyntiin 24.8.2018.  

Lähde: Pajatson historia Suomessa, S.Luoto&M.Wickström (WSOY, 2008)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Veikkauksen mediapalvelu, puh. 09 4370 7000 (kello 8-22), www.veikkaus.fi/yritys

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Veikkaus
Veikkaus
Aku Korhosen tie 2
00440 HELSINKI

09 437 01https://www.veikkaus.fi/yritys

Veikkaus on kotimainen peliyhtiö, ja meillä on erityinen tehtävä. Haluamme, että pelejämme pelataan turvallisesti ja maltilla. Rahapelejämme pelaavat lähes kaikki aikuiset suomalaiset, ja meillä on yli kaksi miljoonaa etuasiakasta. Pelaajien ansiosta yhteiseen hyvään kertyy yli miljardi euroa vuodessa. Pelien tuotoilla tarjotaan mahdollisuuksia parempaan elämään.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veikkaus

Veikkauksen nettikasinolta useita suuria voittoja - 10 sentin panoksella 65 234 euroa Saarijärvelle13.11.2018 09:16Tiedote

Veikkauksen nettikasinon automaattipeleistä on voitettu marraskuun aikana useita suuria voittoja. Lauantaina 3.11. mobiilipelaaja Saarijärveltä pelasi suosittua Kulta-Jaskaa 10 sentin kierrospanoksella ja voitti 65 234 euron Megapotin. Alkukuun aikana nettikasinon suuria voittoja on automaattipeleistä osunut myös Lahteen (57 931 euroa), Hyvinkäälle (57 199 euroa) ja Vantaalle (57 071 euroa).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme