Pakkanen voi tehdä hallaa putkille vanhoissa taloissa – vältä putkirikot tavarantarkastajan vinkeillä
Pakkaskeleillä on hyvä muistaa, että jo kymmenen asteen pakkaset voivat aiheuttaa ongelmia putkistoille vanhoissa taloissa ja pientaloissa. Jäätymiset alkavat kuitenkin useammin silloin, kun pakkasta on parikymmentä astetta. LVI-alaan erikoistunut, Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Arto Krootila kertoo vinkit putkirikkojen ehkäisemiseen.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju ennakoi, että pakkaspiikin aiheuttamat putkirikot lisäävät myös tarvetta puolueettomalle tavarantarkastukselle, kun vaurioiden syytä ja aiheuttajaa aletaan selvitellä. Harju muistuttaa, että sopimuksiin liittyviä juridisia epäselvyyksiä tavarantarkastuksella ei kuitenkaan voida selvittää.
Varsinkin vanhoissa pientaloissa putket jäätyvät yllättävänkin usein ja ongelmat voivat alkaa jo kymmenen asteen pakkasella, jos talovesijohto on liian lähellä maanpintaa, routarajan yläpuolella, ja huonosti eristetty. Vesijohtoputket ovat usein alttiita kylmälle, sillä vesijohtoputkien reititys voi kulkea liian pinnassa eikä lämpöeristys ole aina riittävä.
”Kun pakkanen pääsee johonkin kohtaan vesijohtoa, siihen muodostuu jäätulppa. Lämpötilan edelleen laskiessa tulppa aluksi supistuu ja lisää vettä tihkuu jäätulpan ja putken väliin. Sään lämmetessä jäätulppa laajenee metallia nopeammin ennen kuin sulaa ja laajetessaan murtaa putken. Kun jää sitten sulaa, vesivuoto paljastuu. Vaaravyöhykkeessä ovat metalliputket, jotka eivät jousta jäätulpan paisuessa”, sanoo Krootila.
Jos vesijohto on liian pinnassa, sen voi kaivaa jo kesällä esiin ja lämpöeristää paremmin, jolloin putkirikkoa voi ehkäistä. Tarpeeksi paksuun putkeen voi myös asennuttaa sisäpuolelle kaapelin, joka pitää putken sulana.
”Jos talvi yllättää, voi jäätymisalttiin putken kohdalle kasata lunta, koska tallaamaton lumi eristää myös jonkin verran lämpöä. Hanasta voi myös juoksuttaa vettä, jotta talovesijohdossa vesi liikkuu. Veden juoksutus on kuitenkin vihoviimeinen, äärimmäinen ja tilapäinen hätäkeino”, Krootila muistuttaa.
Jos vesijohto on kuitenkin jo päässyt jäätymään, tulisi sen sulatus tehdä erityisen varovaisesti.
”Sulatusvaihe tulisi tehdä varovaisesti, ettei vahingossa halkaise ehjänä pysynyttä putkea. Halvemmaksi tulee usein palkata putkiliike sulatuskoneineen apuun kuin korjauttaa sulatusyrityksen seurauksena haljennut vesijohto maan sisältä”, Krootila sanoo.
Pakkasesta ja lämpötilojen sahaamisesta haittaa ja vikatilanteita LVI-järjestelmille
Krootilan mukaan lämmityksen säätöautomatiikka voi reagoida lämpötilan vaihteluihin liian hitaasti, jolloin sisällä on välillä liian kylmä, välillä taas kuuma. Kerrostaloissa lämmitysjärjestelmän väärä tai puutteellinen tasapainotus voi aiheuttaa sen, että alimmissa kerroksissa on ylettömän kuuma, kun samaan aikaan ylimmässä kerroksessa palellaan.
”Kovilla pakkasilla myös esimerkiksi alimitoitettu maalämpökaivo saattaa jopa jäätyä. Lämpöpumppulaitteistoissakin voi ilmetä virheitä, jos ne on virheellisesti käyttöönotettu ja säädetty”, Krootila kertoo.
“Tavarantarkastuksella voi kaikissa mainituissa vikatilanteissa selvittää, onko rakenteissa tai laitteistoissa jokin virheellinen tai puuttuva työsuoritus. Se voi olla esimerkiksi väärä talojohdon asennussyvyys tai puuttuva eristys, väärin säädetty tai säätämätön lämmitysjärjestelmä tai väärin mitoitettu lämpöpumppulaitteisto tai lämpökaivo”, Harju sanoo.
Sopivan tavarantarkastajan löydät asiantuntijahausta:
https://kauppakamari.fi/asiantuntijahaku/hae-htt-tavarantarkastajia/
Lue lisää tavarantarkastuksesta: https://kauppakamari.fi/palvelut/tavarantarkastus/
HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla. HTT-tarkastuksia teetetään esimerkiksi kun tarvitaan puolueetonta arviota siitä, onko auton maalaus asianmukainen, onko kylpyhuoneen vesieristykset tehty normien mukaisesti tai vastaako tuotantolinjan toiminta sovittua. Suomessa toimii noin 170 tarkastajaa, jotka tekevät vuosittain noin 700 tavarantarkastusta ympäri Suomea. HTT-nimikkeen edellytyksenä on alan koulutus ja pitkä työkokemus sekä HTT-kokeen hyväksytty suorittaminen. HTT-kokeen järjestää ja toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Raisa HarjuLakimies
Puh:050 554 2683raisa.harju@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kutsu medialle 21.1: Mikä on eurooppalaisten liikenneverkkojen tulevaisuus?14.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Tervetuloa kuulemaan eurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN-T) tulevaisuudesta 21.1. klo 9-10.30. Puhujina Euroopan komission liikennepääosaston johtaja Herald Ruijters, MEP Henna Virkkunen ja liikenne- ja viestintäministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivän ohjelmaa.
Keskuskauppakamarin välimieslautakunnassa ennätysmäärä uusia välimiesmenettelyitä vuonna 202013.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin välimieslautakuntaan tuli vuonna 2020 ennätykselliset 101 uutta hakemusta välimiesmenettelyn aloittamiseksi. Vuonna 2019 hakemuksia oli 67, johon nähden kasvua oli noin 50 prosenttia. Aikaisempi ennätysmäärä oli 80 hakemusta, johon nähden kasvua oli 25 prosenttia.
Keskuskauppakamari: Lopputulos ratkaisee, mikä maa selviää koronasta voittajana – rokotusjärjestys ei saa olla hidaste12.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Vaikka Suomi on pärjännyt maailmanlaajuisesti tarkasteltuna covid-19:n kanssa hyvin, lopputulos eli yhteiskunnan avautuminen ja normaalin elämän jatkuminen on se, mikä lopulta ratkaisee. Jos Suomi tulee koronasta ulos muita maita myöhemmin, ei alun hyvällä menestyksellä koronan hoidossa ole mitään merkitystä, muistuttaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen.
Kiinteistöalalle 149 uutta välittäjää7.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin välittäjäkokeen läpäisi marraskuussa 2020 hyväksytysti 135 uutta kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 14 vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että välitysliikkeen jokaisessa toimipaikassa vähintään puolella välitystehtäviä suorittavista henkilöistä on oltava kokeen osoittama ammatillinen pätevyys.
Tavarantarkastuksia kysyttiin aiempaa enemmän koronavuonna 2020 - etenkin sisäremontit työllistivät tavarantarkastajia31.12.2020 08:50:00 EET | Tiedote
Noin kolmannes Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista hyväksytyistä tavarantarkastajista (HTT) kertoo tarkastuskyselyiden lisääntyneen koronavuonna. Kuluneen vuoden aikana tarkastuksia tehtiin erityisesti kodissa tehtyihin remonttityösuorituksiin. Myös ajoneuvoissa ja koneissa olleita vikoja ja niiden aiheuttajia selviteltiin tavarantarkastajan avulla.
Kauppakamarien koronakyselyt: Koronavuosi kohteli toimialoja eri lailla – majoitus- ja ravitsemusalalla synkintä, teollisuus ja kauppa pärjäsivät keskimääräistä paremmin, rakentaminen vasta odottaa huonoimpia aikoja30.12.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Koronavuosi kohteli yrityksiä ja toimialoja eri tavoin. Koronaepidemian takia hyvin iso osa yrityksistä on ollut vaikeuksissa, mutta toiset vielä suuremmissa vaikeuksissa kuin toiset. Kauppakamareiden maalis-joulukuun aikana jäsenyrityksille tekemistä laajoista kyselyistä selviää, että epidemia on kohdellut kaltoin erityisesti pieniä yrityksiä kaikilla toimialoilla. Toimialoista pahimpia kärsijöitä on ollut majoitus- ja ravitsemusala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme