Palkansaajien eläkeaikeet myöhentyneet selvästi – joka toinen haluaa eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaana
Palkansaajien eläkeaikeet ovat myöhentyneet liki kahdella vuodella kymmenessä vuodessa.
— Vuonna 2018 palkansaajat aikoivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 64 vuoden ja 7 kuukauden iässä. Vuonna 2008 aiottu eläkeikä oli keskimäärin 62 vuotta ja 8 kuukautta. Muutos on merkittävä, eläkeaikeita tutkinut ekonomisti Satu Nivalainen sanoo.
Tutkijan mukaan eläkeaikeiden muutos kertoo siitä, että työurien pidentäminen on hyväksytty laajalti palkansaajien keskuudessa. Palkansaajien suunnittelema eläkeikä nousee samaa tahtia kuin alin vanhuuseläkeikä. Käytännössä esimerkiksi vuoden nousu alimmassa vanhuuseläkeiässä nostaa aiottua eläkeikää vuodella.
Uudet tutkimustulokset kertovat myös vuoden 2017 eläkeuudistuksen onnistumisesta. Uudistuksen tavoitteena on eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ja työurien pidentäminen. Palkansaajien eläkeaikeet ovat tutkitusti hyvä ennuste tulevien eläkeläisten käyttäytymiselle.
— Työurien pidentäminen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite Suomessa. Jos tulevat eläkeläiset sopeuttavat käyttäytymistään sen mukaisesti, että heidän vanhuuseläkeikänsä on korkeampi kuin aikaisemmilla ikäluokilla, eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys pysyy paremmalla pohjalla. Tällä perusteella eläkeuudistus näyttää varsin onnistuneelta, Nivalainen arvioi.
Suosituin ikä jäädä eläkkeelle on nyt 65 vuotta
Satu Nivalaisen tutkimukseen osallistuneista palkansaajista joka kolmas aikoo jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. Joka viides aikoo lähteä eläkkeelle aikaisintaan 66-vuotiaana.
— 65 vuotta näyttää olevan vedenjakaja. Lähes joka kolmas aikoo jäädä eläkkeelle ennen 64 vuoden ikää, ja joka viides 64-vuotiaana, Nivalainen sanoo.
Oma alin vanhuuseläkeikä näyttää vahvasti määrittävän aiottua eläkeikää.
— Suomalaiset ovat ilmeisesti sisäistäneet, että eläkeikä on muuttunut ikäluokkakohtaiseksi. Jokaisella ikäluokalla on oma alin eläkeikänsä ja tavoite-eläkeikänsä.
Miehet, korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt aikovat lykätä eläkkeelle siirtymistä
Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja ylemmät toimihenkilöt ovat muita halukkaampia lykkäämään eläkkeelle siirtymistä 66-vuotiaaksi tai tätä vanhemmaksi.
Miehet aikovat eläkkeelle naisia myöhemmin, tyypillisesti vasta oman alimman vanhuuseläkeikänsä jälkeen. He suunnittelevat myös jatkavansa työssä tavanomaista vanhemmaksi, monet heistä vähintään 66-vuotiaaksi.
Sairauspoissaolot aikaistavat eläkesuunnitelmia
Myös työkykynsä hyväksi kokevat palkansaajat aikovat jäädä eläkkeelle muita myöhemmin, aikaisintaan 66-vuotiaana.
Sen sijaan heikko työkyky ja pitkät sairauspoissaolot lisäävät aikeita jäädä eläkkeelle jo ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää ja alle 64-vuotiaana. ETK:n tutkija näkee näiden palkansaajien työuran loppupään haastavana.
— Kun eläkeikä jatkaa nousuaan, hyvän ja heikon työkyvyn omaavien palkansaajien välinen eriarvoisuus kasvaa. Tällä voi olla monia vaikutuksia, esimerkiksi eläkkeiden tasoon. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sairastelleet jäävät todellisuudessa eläkkeelle aikaisemmin kuin ovat aikoneet ja hyvän työkyvyn omaavat jopa myöhemmin kuin ovat aikoneet, Satu Nivalainen sanoo.
ETK:n tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 2008 ja 2018. Molempien vuosien aineisto sisältää noin 1 300 henkilön tiedot. Henkilöt olivat haastatteluhetkellä 50– 62-vuotiaita ja työskentelivät palkansaajina.
Syntymävuosi vaikuttaa eläkeikään - tarkista oma eläkeikäsi verkosta
Syntymävuosi |
Alin vanhuuseläkeikä |
1957 |
63 v 9 kk |
1958 |
64 v |
1959 |
64 v 3 kk |
1960 |
64 v 6 kk |
1961 |
64 v 9 kk |
1962–1964 |
65 |
1965- |
Kytketään elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain |
Tarkistaa oma eläkeikäsi osoitteessa www.tyoelake.fi
Julkaisu
Lisätiedot
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme