Pandemia lisää digitaitojen merkitystä – Euroopan maissa digilukutaitojen opetus osin puutteellista
Euroopan laajuisessa Youth Skills -hankkeessa kartoitettiin koronakevään aikana eurooppalaisten koulutus- ja työmarkkina-asiantuntijoiden näkemyksiä kansalaisten digitaidoista ja taitojen kehittämisestä.
Monissa maissa digitaitojen parantamiseen tähtäävien toimien laatu ja teho nähdään puutteellisena ja tarjonta epätasa-arvoisena. Digitaalisten taitojen hankkimiseen tarvittavien työkalujen, resurssien ja koulutuksen saatavuudessa on suurta yksilöllistä vaihtelua niin eri maiden välillä kuin kansallisestikin.
Koronaviruskriisi herättää panostamaan digikoulutukseen
Asiantuntijoita haastateltiin Suomessa, Virossa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Portugalissa. Haastattelut tehtiin tämän vuoden toukokuussa, jolloin koronaviruskriisillä oli jo ollut ennen näkemättömiä vaikutuksia niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.
Monet haastateltavat olivat sitä mieltä, että koronaviruskriisi voi toimia herätyksenä valtioille arvioida uudelleen digitarpeitaan ja panostaa entistä enemmän kaikille tarjottavaan koulutukseen. Näin digilukutaito voisi lisääntyä.
Digiosaamisen ja digilukutaidon kehittäminen ei koske ainoastaan koulutusjärjestelmää, vaan taitojen oppiminen on tärkeää kaikille kansalaisille. Yhä suurempi osa jokapäiväisestä toiminnasta muuttuu digitaaliseksi.
Opettajien digitaitojen kehittäminen keskiöön
Suomessa ySKILLS-hanketta hallinnoi Helsingin yliopisto. Hankkeen johtaja, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro pitää tärkeänä, että digitaitoja opetetaan koulussa. Koulun tulisi sytyttää innostus digitaitojen kehittämiseen, ja opettajien digitaitojen kehittäminen tulisi nostaa keskiöön.
– Samalla kasvaa keskeisten sosio-emotionaalisten taitojen merkitys digitaalisessa ympäristössä. Sisukkuutta, uteliaisuutta, resilienssiä ja yhteistyötaitoja tarvitaan digiympäristössä nyt enemmän kuin koskaan.
Salmela-Aro korostaa, että digitaidot ovat välttämättömiä, jotta voi kokea osallisuutta yhteiskuntaan. Ne ovat taitoja, joita voi oppia niin nuoruudessa kuin myöhemminkin elämässä, ja niihin tulisi nyt panostaa.
Suosituksia digitaalisen osaamisen parantamiseksi
Päättäjät ja lainsäätäjät: Johdonmukainen digitaitoihin liittyvä koulutuspolitiikka; kansallisen opetussuunnitelman yhdenmukaistaminen vastaamaan nuorten ja tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin; lisää mahdollisuuksia kaikille kansalaisille kehittää ja parantaa digitaitojaan; panostuksia teknisiin välineisiin sekä uusia avauksia, joilla autetaan perheitä tarjoamaan lapsien tarvitsemaa opastusta.
Koulutuksen toteuttajat: Koulutussektorin avainroolin tunnistaminen; digitaalisessa koulutuksessa teknisten taitojen mutta myös muiden tärkeiden taitojen huomiointi; koulujen ja opettajien tarve pysyä teknisen kehityksen ja nuorten digitottumusten tasalla; entistä tiiviimpää yhteistyötä koulutussektorin ja työmarkkinoiden välillä.
Perheet: Vanhemmille paremmat keinot ohjata lapsia verkossa tapahtuvassa toiminnassa; vanhempien tulee myös tunnistaa olevansa roolimalleja lapsilleen, kun taas lasten ja nuorten tulee olla aktiivisempia omassa digilukutaitokoulutuksessaan.
Tietoa hankkeesta
Youth Skills (ySKILLS) on EU:n Horisontti 2020 -ohjelman alaisuudessa toteutettava kansainvälinen tutkimushanke, joka pyrkii ymmärtämään, mitä taitoja lapset ja nuoret tarvitsevat digitaalisessa ympäristössä.
Hanke tuottaa strategiasuosituksia, joiden avulla lapset, aikuiset, koulut sekä lasten kanssa ja hyväksi työskentelevät tahot voivat kehittää taitojaan.
Belgialaisen Leuvenin katolisen yliopiston johtamassa hankkeessa on mukana 14 yliopistoa 13 maasta (Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Italia, Norja, Puola, Portugali, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä 34 eurooppalaisen opetushallituksen verkosto European Schoolnet.
Raportti verkossa
Englanninkielinen raportti Report on Interviews with Experts on Digital Skills in Schools and on the Labour Market on luettavissa kokonaisuudessaan ySKILLS-hankkeen verkkosivuilla.
Yhteyshenkilöt
Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro, puhelin 050 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme