Amnesty International

Pandemia paljasti Kreikan terveydenhuoltojärjestelmän kriisin: “Tilanteeseen on herättävä nyt”

Jaa

Koronaviruspandemian vaikutukset paljastavat, miten vuosia jatkuneet leikkaukset ovat murentaneet julkisen terveydenhuollon Kreikassa.

Amnesty Internationalin tänään tiistaina 28. huhtikuuta julkaisema “Resuscitation required: The Greek health system after a decade of austerity” -raportti paljastaa, miten vuonna 2010 aloitettu heikennysten sarja on tehnyt terveydenhuoltoon hakeutumisesta mahdotonta monelle ihmiselle. 

“Henkilöstövaje ja puutteet välineissä ovat nousseet otsikoihin nyt, mutta todellisuudessa Kreikan terveydenhuolto on ollut pulassa jo vuosia ”, kertoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.

Kreikka aloitti säästötoimenpiteet vuonna 2010, kun kaksi vuotta aiemmin alkanut finanssikriisi oli sekoittanut koko maailmantalouden. Julkista taloutta leikattiin kaikkiaan 32 prosenttia. Terveydenhuoltoon ohjattujen varojen määrä laski peräti 42 prosenttia vuosien 2009 ja 2017 välillä. 

Leikkaukset johtivat siihen, että yhä suurempi osa hoitokustannuksista alkoi valua potilaiden harteille. Tilannetta ei helpottanut se, että Kreikan velkojien taloudelliset avustusohjelmat olivat ehdollisia, mikä osaltaan vaikutti terveydenhuoltojärjestelmän heikentymiseen.

Amnesty International haastatteli tutkimuksessaan 75 julkiseen terveydenhuoltoon hakeutunutta potilasta sekä 55 terveydenhuollon työntekijää. 90 prosenttia haastatelluista kertoi kohdanneensa ongelmia, kuten pitkiksi venyneitä odotusaikoja ja mahdottoman kalliiksi nousseita kustannuksia. 

“Jos sinulla ei ole rahaa, sinulla ei ole terveydenhuoltoa. Jos tilanteesi ei ole akuutti, jäät odottamaan kipujesi kanssa”, eräs haastatelluista tiivisti. 

Finanssikriisi ja terveydenhuollon leikkaukset ovat osuneet erityisen raskaasti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten työttömiin, asunnottomiin, vammaisiin, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin sekä pitkäaikaissairaisiin. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeus terveyteen on entistä suuremmassa vaarassa pandemian aikana. 

Jokaisella on oikeus terveyteen myös pandemian jälkeen

Ensimmäinen koronavirustartunta raportoitiin Kreikassa helmikuussa 2020. Koska viranomaiset tiesivät terveydenhuoltojärjestelmän heikkouksista, pandemiaan reagoitiin nopeasti esimerkiksi liikkumisrajoituksilla. Hallitus ohjasi terveydenhuoltoon 200 miljoonan euron lisärahoituksen sekä antoi taloudellista apua myös suoraan kansalaisille. 

Toimenpiteistä huolimatta pandemia on asettanut terveydenhuollon työntekijät vaaraan. Työntekijöitä on liian vähän, eikä suojavarusteita, hengityskoneita tai tehohoitopaikkoja ole riittävästi.

“Tilanne johtuu vuosikymmenen aikana tehdyistä leikkauksista ja siihen on herättävä nyt. Edellisen talouskriisin jälkeen tehdyistä virheistä täytyy ottaa opiksi. Leikkauksia ei voi jatkaa”, Laajapuro painottaa. 

Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä koronakriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa myös Suomessa. 

“Talouden tasapainottamisen vaikutukset ihmisoikeuksiin on arvioitava huolellisesti etukäteen. Meidän on jatkossakin turvattava jokaisen oikeus terveyteen”, Laajapuro sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Lapset kärsivät Boko Haramin runtelemassa Nigeriassa – kidutusta ja laittomia pidätyksiä27.5.2020 03:01:00 EESTTiedote

Terroristijärjestö Boko Haram on siepannut ja pakottanut tuhansia lapsia sotilaiksi tai “vaimoiksi” Nigerian koillisosissa jo lähes vuosikymmenen ajan. Amnesty Internationalin tuore raportti paljastaa, miten myös Nigerian armeija on syyllistynyt Boko Haramilta paenneiden lasten kiduttamiseen ja muihin sotarikoksiin. Lisäksi muun muassa EU rahoittaa entisille sotilaille suunnattua kuntoutusohjelmaa, joka on syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme