Pandemia paljasti Kreikan terveydenhuoltojärjestelmän kriisin: “Tilanteeseen on herättävä nyt”
Amnesty Internationalin tänään tiistaina 28. huhtikuuta julkaisema “Resuscitation required: The Greek health system after a decade of austerity” -raportti paljastaa, miten vuonna 2010 aloitettu heikennysten sarja on tehnyt terveydenhuoltoon hakeutumisesta mahdotonta monelle ihmiselle.
“Henkilöstövaje ja puutteet välineissä ovat nousseet otsikoihin nyt, mutta todellisuudessa Kreikan terveydenhuolto on ollut pulassa jo vuosia ”, kertoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Kreikka aloitti säästötoimenpiteet vuonna 2010, kun kaksi vuotta aiemmin alkanut finanssikriisi oli sekoittanut koko maailmantalouden. Julkista taloutta leikattiin kaikkiaan 32 prosenttia. Terveydenhuoltoon ohjattujen varojen määrä laski peräti 42 prosenttia vuosien 2009 ja 2017 välillä.
Leikkaukset johtivat siihen, että yhä suurempi osa hoitokustannuksista alkoi valua potilaiden harteille. Tilannetta ei helpottanut se, että Kreikan velkojien taloudelliset avustusohjelmat olivat ehdollisia, mikä osaltaan vaikutti terveydenhuoltojärjestelmän heikentymiseen.
Amnesty International haastatteli tutkimuksessaan 75 julkiseen terveydenhuoltoon hakeutunutta potilasta sekä 55 terveydenhuollon työntekijää. 90 prosenttia haastatelluista kertoi kohdanneensa ongelmia, kuten pitkiksi venyneitä odotusaikoja ja mahdottoman kalliiksi nousseita kustannuksia.
“Jos sinulla ei ole rahaa, sinulla ei ole terveydenhuoltoa. Jos tilanteesi ei ole akuutti, jäät odottamaan kipujesi kanssa”, eräs haastatelluista tiivisti.
Finanssikriisi ja terveydenhuollon leikkaukset ovat osuneet erityisen raskaasti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten työttömiin, asunnottomiin, vammaisiin, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin sekä pitkäaikaissairaisiin. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeus terveyteen on entistä suuremmassa vaarassa pandemian aikana.
Jokaisella on oikeus terveyteen myös pandemian jälkeen
Ensimmäinen koronavirustartunta raportoitiin Kreikassa helmikuussa 2020. Koska viranomaiset tiesivät terveydenhuoltojärjestelmän heikkouksista, pandemiaan reagoitiin nopeasti esimerkiksi liikkumisrajoituksilla. Hallitus ohjasi terveydenhuoltoon 200 miljoonan euron lisärahoituksen sekä antoi taloudellista apua myös suoraan kansalaisille.
Toimenpiteistä huolimatta pandemia on asettanut terveydenhuollon työntekijät vaaraan. Työntekijöitä on liian vähän, eikä suojavarusteita, hengityskoneita tai tehohoitopaikkoja ole riittävästi.
“Tilanne johtuu vuosikymmenen aikana tehdyistä leikkauksista ja siihen on herättävä nyt. Edellisen talouskriisin jälkeen tehdyistä virheistä täytyy ottaa opiksi. Leikkauksia ei voi jatkaa”, Laajapuro painottaa.
Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä koronakriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa myös Suomessa.
“Talouden tasapainottamisen vaikutukset ihmisoikeuksiin on arvioitava huolellisesti etukäteen. Meidän on jatkossakin turvattava jokaisen oikeus terveyteen”, Laajapuro sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.