Pandemian etenemistä voi ennustaa oirekyselyn avulla
Suomessa on kehitetty koronapandemian aikana väestön oiretietojen ja muun terveysdatan keräämistä ja analysointia paremman tilannetiedon saamiseksi koronavirusinfektion leviämisestä.
Tuoreessa tutkimuksessa tehtiin Omaolo-palvelun koronavirusinfektion oireita kartoittavasta oirearviokyselystä kertyneestä tilastollisesta datasta koneoppimismenetelmien avulla ennusteita hoidon tarpeesta viikon päähän. Käytetty data oli ensin aggregoitu eli muutettu yleiselle tasolle siten, ettei henkilöitä tai henkilöryhmiä voida tunnistaa.
Koronaviruksen oirearviokyselyn vastauksista saatuja ryhmätason tilastoja verrattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiin hoitoilmoituksiin ensimmäisen pandemia-aallon aikana maaliskuusta kesäkuuhun vuonna 2020. Omaolon koronaviruksen oirearviokyselyyn tuli tutkittavana ajankohtana 414 477 vastausta.
Koneoppiminen auttaa ennakoimaan pandemian kulkua
Tutkimuksen mukaan näiden tietojen perusteella oli mahdollista tehdä luotettavan tarkkoja ennusteita koronapandemiaan liittyvästä hoidontarpeesta viikon päähän. Paras tulos saatiin, kun oiretietoja yhdistettiin kansallisen hoitoilmoitusjärjestelmän Hilmon rekisteritietoihin.
Tulokset viittaavat siihen, että Omaolo-palvelusta on mahdollista kerätä pandemian etenemisestä sellaista tietoa, jota ei saada pelkästään Hilmoon kirjatuista terveydenhuollon tiedoista.
– On mahdollista, että terveydenhuollon kuormitus muuttuu pandemiatilanteessa jopa hyvin nopeasti, ja sen voi nähdä koronaviruksen oirearviokyselyn avulla, professori Tea Lallukka Helsingin yliopistosta vahvistaa.
Tutkijoiden mukaan koronaviruksen oirearviokyselyä voidaan käyttää pandemian kulun ennustamiseen ainakin lyhyellä aikavälillä, mikä auttaisi ennakoimaan terveydenhuollon kuormitusta myös tulevissa pandemioissa.
– Olemme Suomessa jo pitkällä datan, tekoälyn ja analytiikan hyödyntämisessä tulevaisuuden terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen. Kuten tulokset näyttävät, koneoppimisen ja digitaalisen oirekyselyn avulla voidaan saada merkittäviä hyötyjä myös terveydenhuollon varautuessa uudenlaiseen pandemiauhkaan, josta ei ole käytettävissä aiempaa historiatietoa, kertoo data scientist Joel Röntynen teknologiayhtiö Solitalta.
Lisäksi menetelmää voidaan hyödyntää myös muissa kansallista rekisteridataa keräävissä maissa.
Muuttuva tilannetieto mukaan ennustemalleihin
Sähköinen oirearviokysely ei tutkijoiden mukaan korvaa biologisten virustestien tarvetta. Sen avulla voidaan kuitenkin saada tärkeää tietoa epidemian laajuudesta silloin, jos esimerkiksi testaus on ylikuormittunut ja vain osa väestöstä kyetään testaamaan.
– Testauksesta syntyy myös valtavia kustannuksia, erityisesti jos tapaukset lisääntyvät eksponentiaalisesti, Tea Lallukka huomauttaa.
Oirearviokyselyn sen sijaan voi täyttää milloin tahansa eikä käyttäjien määrälle ole ylärajaa.
Rokotusten, uusien virusmuunnosten, uusien toimintatapojen tai rajoitusten käyttöönotto vaikuttavat myös pandemian etenemiseen.
– Ennustemallimme ovat myös jatkuvasti päivitettävissä, mikä mahdollistaa pandemian ennustamisen ja mallintamisen myös muuttuvissa tilanteissa, Röntynen summaa.
Tutkimus on osa hankekokonaisuutta, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Solita Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, DigiFinland Oy, Tieteen tietotekniikan keskus ja Kustannus Oy Duodecim.
Alkuperäinen artikkeli. Limingoja L, Antila K, Jormanainen V, Röntynen J, Jägerroos V, Soininen L, Nordlund H, Vepsäläinen K, Kaikkonen R, Lallukka T: Impact of a Conformité Européenne (CE) Certification–Marked Medical Software Sensor on COVID-19 Pandemic Progression Prediction: Register-Based Study Using Machine Learning Methods. JMIR Form Res 2022;6(3):e35181. Doi: 10.2196/35181
Lisätietoja
professori Tea Lallukka, Helsingin yliopisto
tea.lallukka@helsinki.fi
p. 02941 27544
Joel Röntynen, Data Scientist, Solita Oy
joel.rontynen@solita.fi
p. 045 7877 5261
Risto Kaikkonen, Johtaja, Terveys- ja hyvinvointitoimiala, Solita Oy
risto.kaikkonen@solita.fi
p. 041 536 8745
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme