Pandemiarajoitukset lisäsivät maastopaloja maailmanlaajuisesti tärkeillä suojelualueilla
Kun pandemian ensimmäisten kuukausien aikana asetetut rajoitukset panivat suojelualueiden hoitotoimet tauolle, tulipalot Madagaskarin suojelualueilla lisääntyivät dramaattisesti, jopa 76–248 % aiempiin vuosiin verrattuna. Tutkimustulokset on julkaistu Nature Sustainability -tiedelehdessä.
– Kun pandemia iski maaliskuussa 2020, pelkäsimme rajoitusten häiritsevän suojelualueiden hoitotoimenpiteitä sekä lisäävän suojelualueiden ympärillä asuvien paikallisyhteisöjen epävarmuutta ja taloudellisia vaikeuksia, kertoo artikkelin pääkirjoittaja Johanna Eklund Helsingin yliopistosta.
– Halusin olla hyödyksi tässä tilanteessa, sanoo Eklund, joka on tehnyt tutkimusta Madagaskarilla lähes kymmenen vuoden ajan.
– Tajusin voivani tarkkailla tilannetta etäältä ja tarjota tietoa niille, joiden haastavana työnä on Madagaskarin metsien ja uhanalaisen lajiston suojeleminen. Maapalloa jatkuvasti kiertävät satelliitit havaitsevat tulipaloja todella tehokkaasti ja osoittavat, jos suojelualueilla tehdään esimerkiksi kaskenpolttoa.
Kansainvälinen tutkimusryhmä kehitti tavan arvioida suojelualueilla esiintyviä, ilmasto-oloihin ja luonnollisiin metsäpaloihin nähden ”ylimääräisiä” paloja, joiden voitiin katsoa johtuvan pandemiasta. Tutkijat havaitsivat, että vuonna 2020 viisi kuukautta kestäneiden tiukkojen pandemiarajoitusten aikana palot suojelualueilla lisääntyivät huomattavasti. Mielenkiintoista kyllä, tulipalojen määrä palasi nopeasti normaalille tasolle, kun suojeluasiantuntijoiden normaalia toimintaa alueilla voitiin jatkaa. Näin siitä huolimatta, että Madagaskarin rajat olivat edelleen kiinni ja talouselämä lamassa.
– Tutkimuksemme hyödyntää sää- ja palohavaintodataa kymmeniltä viime vuosilta, ja pystyy sen perusteella tunnistamaan vuoden 2020 normaalista erittäin paljon poikkeavan metsäpalotilanteen, sanoo artikkelin kirjoittamiseen osallistunut Cambridgen yliopiston luonnonsuojelutieteen professori Andrew Balmford.
Tulipalojen ja sademäärien kausivaihtelu selittää, mihin suojelualueisiin pandemian aikaiset ylimääräiset palot vaikuttivat eniten. Suojelualueen tyypillä ja alueen hoidosta vastanneella organisaatiolla ei ollut vaikutusta palojen määrään. Afrikan suojelualueasiantuntijoiden Forum Lafa -verkoston kansallisena koordinaattorina aiemmin toiminut Domoina Rakotobe kertoo, että pandemian levittyä Madagaskarille suojelualueista vastaavat tahot tunnistivat riskit nopeasti ja olivat erittäin huolissaan suojelualueisiin kohdistuvien uhkista. Suuri palojen määrä rajoitusjakson aikana on selvä osoitus paikan päällä tehtävän työn merkityksestä. Suojelualueilla työskentelevät asiantuntijat muun muassa tukevat paikallisia elinkeinoja ja auttavat suojelemaan luonnonvaroja yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa. Näiden toimintojen keskeytymisen voimakas ja välitön näkyminen metsäpaloissa korostaa, että työtä suojelualueilla täytyy jatkaa haastavissakin yhteiskunnallisissa tilanteissa. Hyvien tulosten saavuttamiseksi työtä on tärkeää tehdä tiiviissä yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa.
– Nyt julkaistu tutkimus on oiva esimerkki myös maailmanlaajuisten kaukokartoitusaineistojen merkityksestä ekosysteemien ja ihmistoiminnan muutosten monitoroinnissa yllättävissäkin tilanteissa. Syvälliseen paikallistuntemukseen ja tietämykseen yhdistettynä niiden avulla voidaan tuottaa käytännön päätöksentekoa hyödyntävää tutkimustietoa, jonka hankkinen muilla keinoin olisi lähes mahdotonta, sanoo professori Tuuli Toivonen, Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -tutkimusryhmän vetäjä ja yksi artikkelin kirjoittajista.
Nyt julkaistu tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ennen Kiinan Kunmingissa järjestettävää biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta. Tässä maailmanlaajuisessa COP15-kokouksessa laaditaan suunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle suunnitelmaluonnon monimuotoisuutta uhkaavan kriisin ratkaisemiseksi.
– Suojelualueiden kattavuuden lisäksi enemmän huomiota tulee kiinnittää alueiden hoitamiseen, Eklund toteaa.
Lähde:
Johanna Eklund, Julia P G Jones, Matti Räsänen, Jonas Geldmann, Ari-Pekka Jokinen, Adam Pellegrini, Domoina Rakotobe, O. Sarobidy Rakotonarivo, Tuuli Toivonen, and Andrew Balmford. 2022. Elevated fires during COVID-19 lockdown and the vulnerability of protected areas. Nature Sustainability 05 May 2022. https://www.nature.com/articles/s41893-022-00884-x
Lisätietoja
Johanna Eklund
sähköposti: johanna.f.eklund@helsinki.fi.
puhelin: +358 50 448 4428
Twitter: @eklund_jo
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme