Pankeilta kerätään lähes 400 miljoonaa euroa vakaus- ja talletussuojamaksuja
3.5.2021 15:01:48 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomalaispankit ovat maksaneet vakausmaksuja EU:n kriisinratkaisurahastoon vuodesta 2015 saakka yhteensä 816 miljoonaa euroa. Finanssiala ry:n arvion mukaan summa nousee nykytahdilla vuoteen 2024 mennessä yli 1,5 miljardiin.
Valtiovarainministerien euroryhmä päätti marraskuussa 2020 laajentaa kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Tämä tarkoittaa, että pahimmassa skenaariossa suomalaispankeille tulisi vielä 2 miljardin euron lisälasku. Lasku tulisi yllä mainitun reilun 1,5 miljardin euron päälle.
”Kun ylimääräiset vakausmaksut ovat mukana, Suomen vastuut saattavat kasvaa pahimmassa tapauksessa jopa 2 miljardilla eurolla, jos pankkiunioniin tulee laaja-alainen pankkikriisi ja kriisinratkaisujärjestelmän vararahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Euroopan pankkiviranomainen EBA on arvioinut, että pandemian pitkittyminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta. Pankkien riskit ovatkin selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan sekä EU:ssa että kotimaassa valmisteltava sääntely kurittaisi pankkeja entisestään.
”Nyt olisi vaalittava suomalaispankkien kykyä rahoittaa asiakkaitaan. Mikäli pankkien yhteisvastuuta ja sääntelytaakkaa kasvatetaan edelleen, vaikeuttaa se Suomen talouden toipumista talouskriisistä”, Mattila huomauttaa.
Suojataan suomalaisten talletukset
Yhteisvastuun laajentaminen uhkaa myös suomalaisten tallettajien suojaksi kerättyjä varoja. Rahoitusvakausviraston talletussuojarahastossa ja VTS-rahastossa oli vuodenvaihteessa 1,27 miljardia euroa. Lakisääteinen talletussuoja turvaa suomalaisissa pankeissa olevia talletuksia enintään 100 000 euroon asti.
”Varoja on kerätty vuodesta 1998 kotimaisten tallettajien turvaksi. Pankkiunioniin kaavailtu yhteinen talletussuojajärjestelmä uhkaa siirtää myös nämä rahat yhteisvastuun piiriin, jos järjestelmään sisältyy tappioidenjakoa. Mikäli yhteinen talletussuojajärjestelmä luodaan, sen tulisi olla pelkkä lainamuotoinen likviditeettitukijärjestely kansallisille järjestelmille”, Mattila korostaa.
Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) on laskenut vakausmaksujen määrät vuodelle 2021. Kaikilta euroalueen 3018 maksuvelvolliselta laitokselta kerätään tänä vuonna vakausmaksuja yhteensä noin 10,4 miljardia euroa. Tämän vuoden vakausmaksusyklin jälkeen rahastoon on kerätty noin 52 miljardia euroa, kertoo Rahoitusvakausvirasto.
Talletussuojamaksuilla kartutetaan talletussuojarahastoa, jonka tehtävänä on turvata talletuspankkien tallettajien saamisia. Talletussuojarahaston tavoitetaso on 0,8 prosenttia Suomessa toimivien talletuspankkien korvattavien talletusten yhteismäärästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme