Pankeilta kerätään lähes 400 miljoonaa euroa vakaus- ja talletussuojamaksuja
Suomalaispankit ovat maksaneet vakausmaksuja EU:n kriisinratkaisurahastoon vuodesta 2015 saakka yhteensä 816 miljoonaa euroa. Finanssiala ry:n arvion mukaan summa nousee nykytahdilla vuoteen 2024 mennessä yli 1,5 miljardiin.
Valtiovarainministerien euroryhmä päätti marraskuussa 2020 laajentaa kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Tämä tarkoittaa, että pahimmassa skenaariossa suomalaispankeille tulisi vielä 2 miljardin euron lisälasku. Lasku tulisi yllä mainitun reilun 1,5 miljardin euron päälle.
”Kun ylimääräiset vakausmaksut ovat mukana, Suomen vastuut saattavat kasvaa pahimmassa tapauksessa jopa 2 miljardilla eurolla, jos pankkiunioniin tulee laaja-alainen pankkikriisi ja kriisinratkaisujärjestelmän vararahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Euroopan pankkiviranomainen EBA on arvioinut, että pandemian pitkittyminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta. Pankkien riskit ovatkin selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan sekä EU:ssa että kotimaassa valmisteltava sääntely kurittaisi pankkeja entisestään.
”Nyt olisi vaalittava suomalaispankkien kykyä rahoittaa asiakkaitaan. Mikäli pankkien yhteisvastuuta ja sääntelytaakkaa kasvatetaan edelleen, vaikeuttaa se Suomen talouden toipumista talouskriisistä”, Mattila huomauttaa.
Suojataan suomalaisten talletukset
Yhteisvastuun laajentaminen uhkaa myös suomalaisten tallettajien suojaksi kerättyjä varoja. Rahoitusvakausviraston talletussuojarahastossa ja VTS-rahastossa oli vuodenvaihteessa 1,27 miljardia euroa. Lakisääteinen talletussuoja turvaa suomalaisissa pankeissa olevia talletuksia enintään 100 000 euroon asti.
”Varoja on kerätty vuodesta 1998 kotimaisten tallettajien turvaksi. Pankkiunioniin kaavailtu yhteinen talletussuojajärjestelmä uhkaa siirtää myös nämä rahat yhteisvastuun piiriin, jos järjestelmään sisältyy tappioidenjakoa. Mikäli yhteinen talletussuojajärjestelmä luodaan, sen tulisi olla pelkkä lainamuotoinen likviditeettitukijärjestely kansallisille järjestelmille”, Mattila korostaa.
Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) on laskenut vakausmaksujen määrät vuodelle 2021. Kaikilta euroalueen 3018 maksuvelvolliselta laitokselta kerätään tänä vuonna vakausmaksuja yhteensä noin 10,4 miljardia euroa. Tämän vuoden vakausmaksusyklin jälkeen rahastoon on kerätty noin 52 miljardia euroa, kertoo Rahoitusvakausvirasto.
Talletussuojamaksuilla kartutetaan talletussuojarahastoa, jonka tehtävänä on turvata talletuspankkien tallettajien saamisia. Talletussuojarahaston tavoitetaso on 0,8 prosenttia Suomessa toimivien talletuspankkien korvattavien talletusten yhteismäärästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme