Pankeilta kerätään lähes 400 miljoonaa euroa vakaus- ja talletussuojamaksuja
Suomalaispankit ovat maksaneet vakausmaksuja EU:n kriisinratkaisurahastoon vuodesta 2015 saakka yhteensä 816 miljoonaa euroa. Finanssiala ry:n arvion mukaan summa nousee nykytahdilla vuoteen 2024 mennessä yli 1,5 miljardiin.
Valtiovarainministerien euroryhmä päätti marraskuussa 2020 laajentaa kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Tämä tarkoittaa, että pahimmassa skenaariossa suomalaispankeille tulisi vielä 2 miljardin euron lisälasku. Lasku tulisi yllä mainitun reilun 1,5 miljardin euron päälle.
”Kun ylimääräiset vakausmaksut ovat mukana, Suomen vastuut saattavat kasvaa pahimmassa tapauksessa jopa 2 miljardilla eurolla, jos pankkiunioniin tulee laaja-alainen pankkikriisi ja kriisinratkaisujärjestelmän vararahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Euroopan pankkiviranomainen EBA on arvioinut, että pandemian pitkittyminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta. Pankkien riskit ovatkin selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan sekä EU:ssa että kotimaassa valmisteltava sääntely kurittaisi pankkeja entisestään.
”Nyt olisi vaalittava suomalaispankkien kykyä rahoittaa asiakkaitaan. Mikäli pankkien yhteisvastuuta ja sääntelytaakkaa kasvatetaan edelleen, vaikeuttaa se Suomen talouden toipumista talouskriisistä”, Mattila huomauttaa.
Suojataan suomalaisten talletukset
Yhteisvastuun laajentaminen uhkaa myös suomalaisten tallettajien suojaksi kerättyjä varoja. Rahoitusvakausviraston talletussuojarahastossa ja VTS-rahastossa oli vuodenvaihteessa 1,27 miljardia euroa. Lakisääteinen talletussuoja turvaa suomalaisissa pankeissa olevia talletuksia enintään 100 000 euroon asti.
”Varoja on kerätty vuodesta 1998 kotimaisten tallettajien turvaksi. Pankkiunioniin kaavailtu yhteinen talletussuojajärjestelmä uhkaa siirtää myös nämä rahat yhteisvastuun piiriin, jos järjestelmään sisältyy tappioidenjakoa. Mikäli yhteinen talletussuojajärjestelmä luodaan, sen tulisi olla pelkkä lainamuotoinen likviditeettitukijärjestely kansallisille järjestelmille”, Mattila korostaa.
Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) on laskenut vakausmaksujen määrät vuodelle 2021. Kaikilta euroalueen 3018 maksuvelvolliselta laitokselta kerätään tänä vuonna vakausmaksuja yhteensä noin 10,4 miljardia euroa. Tämän vuoden vakausmaksusyklin jälkeen rahastoon on kerätty noin 52 miljardia euroa, kertoo Rahoitusvakausvirasto.
Talletussuojamaksuilla kartutetaan talletussuojarahastoa, jonka tehtävänä on turvata talletuspankkien tallettajien saamisia. Talletussuojarahaston tavoitetaso on 0,8 prosenttia Suomessa toimivien talletuspankkien korvattavien talletusten yhteismäärästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Jopa 15-vuotiaita värvätty rahamuuleiksi – Pankkitilin luovuttaminen rikollisten käyttöön voi johtaa raskaisiin rikossyytteisiin ja jopa väkivallan uhkaan18.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Huijauksilla ja muilla rikoksilla hankittujen rahojen alkuperän häivyttämiseen käytetään muulitilejä. Muuli antaa tilinsä rahanpesuun eli rikoksilla saatujen varojen vastaanottamiseen ja edelleen lähettämiseen. Rikolliset värväävät palkkiota vastaan muuleiksi jopa 15-vuotiaita. Finanssiala ry varoittaa, että rahamuuliksi ryhtymällä saattaa helposti saada niskaansa raskaat rikossyytteet. Varojen siirtelyyn muuleja tarvitsevat sekä kotimaiset että ulkomaiset verkkorikolliset. Toiminta on toisinaan ammattimaista rikollisuutta, ja yhteistyön jatkamisesta kieltäytyminen voi johtaa myös väkivaltaan tai sen uhkaan. Lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tietoja muulitileistä.
Kutsu: Säästävätkö suomalaiset väärässä paikassa? Ilmoittaudu Vakuutustutkimuksen julkistuswebinaariin 22.9.202516.9.2025 12:52:31 EEST | Tiedote
Vapaaehtoisten vakuutusten suosio on pudonnut selvästi. Asia käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) uusimmasta Vakuutustutkimuksesta, joka julkaistaan webinaarin yhteydessä. Mistä ilmiö johtuu? Pitääkö olla huolissaan? Tätä kysymme webinaarissamme maanantaina 22.9.2025 klo 13–13.45. Tervetuloa linjoille!
Ahosniemi: Fivan huoli sijoitus- ja muiden huijausten kasvusta aiheellinen – Tarkista aina houkuttelevan sijoitustarjouksen tekijän taustat15.9.2025 16:57:38 EEST | Tiedote
Pankki-, eläke- ja vakuutussektoreiden vakavaraisuus säilyi vahvana vuoden ensimmäisellä puolikkaalla, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Fiva muistuttaa, että huijausten estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varoittaa sijoitushuijausten lisääntymisestä. Ennen kuin tarttuu sijoitustarjoukseen, kannattaa tarkistaa tarjoajan taustat, kuten toimilupa. Finanssiala ry muistuttaa, että pankkien keinot torjua huijauksia ovat rajalliset: tehokkainta olisi iskeä huijausten alkulähteille.
Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa – Markkinakehitys piti yhteenlasketun rahastopääoman arvon 191 miljardissa9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnät hyvässä vireessä – yritysrahoituksessa erityisesti pankkiluotot kasvussa4.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme