Pankit torjuivat alkuvuodesta huijauksia 6,7 miljoonan euron edestä – huijausmäärät enteilevät vilkasta petosvuotta
21.9.2022 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämien tietojen mukaan pankit ovat onnistuneet estämään 6,7 miljoonan euron edestä huijauksia tai saanut palautettua petkutetut rahat asiakkaille. Luku kalpenee asiakkailta huijatun rahamäärän rinnalla: Vuoden 2022 tammi-kesäkuussa suomalaisilta vietiin yhteensä 10,8 miljoonaa euroa.
”Tuottoisimpia huijauskeinoja roistoille ovat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joiden osuus oli 3,8 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti eniten oli valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojenkalasteluja, lähes puolet”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Dokumenttihuijauksella tarkoitetaan perinteisen nigerialaiskirjeen tyyppistä huijaustapaa, jossa uhrille lähetetään esimerkiksi sähköpostilla ilmoitus vaikkapa suuresta perinnöstä tai rahakkaasta voitosta. Kalasteluviesteissä taas rikolliset esiintyvät vaikkapa pankkina tai viranomaisena ja yrittävät saada uhrin pankkitunnukset haltuunsa.
Poliisille tehtiin vuonna 2021 yhteensä 2500 rikosilmoitusta huijauksista. Pankkien vuoden 2022 puolivälin luvut enteilevät vilkasta huijausvuotta.
Rikolliset seuraavat aikaansa
”Rikollisten mielikuvitus ei lopu kesken. Huijarit muuttavat myös nopeasti toimintatapojaan sitä mukaa, kun pankit tai viranomaiset tekevät huijauskeinoja tuottamattomiksi. Pankit käyttävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa huijausten torjumiseen: 6,7 miljoonaa euroa torjuttuja huijauksia ja asiakkaille palautettuja varoja kertoo, että työ kannattaa”, Saxholm sanoo.
Huijausmäärät kertovat myös pankkien järjestelmien tiiviydestä. Pankkien kautta tehdään yli 1,2 miljardia maksutapahtumaa vuodessa.
”Huijarit työskentelevät täyspäiväisesti, ja puolen vuoden aikana noin 600 miljoonasta maksutapahtumasta runsaat 1800 on ollut huijauksia. Tämä kertoo siitä, että huijareiden ei ole helppoa päästä tunkeutumaan pankin ja asiakkaan väliin”, Saxholm muistuttaa.
Luonnollisesti pankkien ja poliisin luvut ovat vain jäävuoren huippu – tilastoimattomien tapausten lukumäärää tai rikoshyötyä ei tiedetä. Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. Mitä nopeammin toimii, sitä todennäköisempää on, että rahat saadaan pelastettua.
”Rikoksen uhri menettää muutakin kuin rahaa. Huijatuksi joutuminen saattaa aiheuttaa häpeää, eikä tapahtuneesta tee mieli kertoa edes läheisille. Keskusteluapua kannattaa kuitenkin hakea, jottei asian kanssa jää yksin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta”, Saxholm muistuttaa.
Huijarit eivät suinkaan vaani vain iäkkäitä: Poliisin vuoden 2021 tilastoista selviää, että esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita.
Suomalaisia huijataan – kuka estää?
Pankkien keräämiä huijauslukuja analysoidaan FA:n Pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa 21. syyskuuta 2022. Tilaisuuden keskustelu kokoaa laajan joukon asiantuntijoita kyberturvallisuuden osaajista ikääntyneiden edustajiin.
Pyöreän pöydän webinaari järjestetään 21.9. kello 9. Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteen tästä. Voit seurata myös tilaisuutta suorana YouTubesta.
| Huijaustapa: | Tapauksien kokonaismäärä/kpl | Arvo (asiakkaiden menetetty arvo/€) | Arvo/€ prosenttia kokonaissummasta |
| Dokumentti- ja rakkaushuijaukset | 716 / 39 % | 3 832 154 | 35 % |
| Sijoitushuijaukset | 172 / 9 % | 3 266 076 | 30 % |
| Valepoliisi ja kalastelu | 898 /49 % | 2 602 496 | 25 % |
| Toimitusjohtajahuijaukset | 55 / 3 % | 1 133 207 | 10 % |
| Huijauksien kokonaismäärä: | 1 841 | 10 833 933 | |
| Estetyt ja palautuneet maksut (petokset) | 713 / 39 % | 6 675 303 | 62 % |
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme