Pankit torjuivat alkuvuodesta huijauksia 6,7 miljoonan euron edestä – huijausmäärät enteilevät vilkasta petosvuotta
21.9.2022 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämien tietojen mukaan pankit ovat onnistuneet estämään 6,7 miljoonan euron edestä huijauksia tai saanut palautettua petkutetut rahat asiakkaille. Luku kalpenee asiakkailta huijatun rahamäärän rinnalla: Vuoden 2022 tammi-kesäkuussa suomalaisilta vietiin yhteensä 10,8 miljoonaa euroa.
”Tuottoisimpia huijauskeinoja roistoille ovat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joiden osuus oli 3,8 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti eniten oli valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojenkalasteluja, lähes puolet”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Dokumenttihuijauksella tarkoitetaan perinteisen nigerialaiskirjeen tyyppistä huijaustapaa, jossa uhrille lähetetään esimerkiksi sähköpostilla ilmoitus vaikkapa suuresta perinnöstä tai rahakkaasta voitosta. Kalasteluviesteissä taas rikolliset esiintyvät vaikkapa pankkina tai viranomaisena ja yrittävät saada uhrin pankkitunnukset haltuunsa.
Poliisille tehtiin vuonna 2021 yhteensä 2500 rikosilmoitusta huijauksista. Pankkien vuoden 2022 puolivälin luvut enteilevät vilkasta huijausvuotta.
Rikolliset seuraavat aikaansa
”Rikollisten mielikuvitus ei lopu kesken. Huijarit muuttavat myös nopeasti toimintatapojaan sitä mukaa, kun pankit tai viranomaiset tekevät huijauskeinoja tuottamattomiksi. Pankit käyttävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa huijausten torjumiseen: 6,7 miljoonaa euroa torjuttuja huijauksia ja asiakkaille palautettuja varoja kertoo, että työ kannattaa”, Saxholm sanoo.
Huijausmäärät kertovat myös pankkien järjestelmien tiiviydestä. Pankkien kautta tehdään yli 1,2 miljardia maksutapahtumaa vuodessa.
”Huijarit työskentelevät täyspäiväisesti, ja puolen vuoden aikana noin 600 miljoonasta maksutapahtumasta runsaat 1800 on ollut huijauksia. Tämä kertoo siitä, että huijareiden ei ole helppoa päästä tunkeutumaan pankin ja asiakkaan väliin”, Saxholm muistuttaa.
Luonnollisesti pankkien ja poliisin luvut ovat vain jäävuoren huippu – tilastoimattomien tapausten lukumäärää tai rikoshyötyä ei tiedetä. Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. Mitä nopeammin toimii, sitä todennäköisempää on, että rahat saadaan pelastettua.
”Rikoksen uhri menettää muutakin kuin rahaa. Huijatuksi joutuminen saattaa aiheuttaa häpeää, eikä tapahtuneesta tee mieli kertoa edes läheisille. Keskusteluapua kannattaa kuitenkin hakea, jottei asian kanssa jää yksin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta”, Saxholm muistuttaa.
Huijarit eivät suinkaan vaani vain iäkkäitä: Poliisin vuoden 2021 tilastoista selviää, että esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita.
Suomalaisia huijataan – kuka estää?
Pankkien keräämiä huijauslukuja analysoidaan FA:n Pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa 21. syyskuuta 2022. Tilaisuuden keskustelu kokoaa laajan joukon asiantuntijoita kyberturvallisuuden osaajista ikääntyneiden edustajiin.
Pyöreän pöydän webinaari järjestetään 21.9. kello 9. Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteen tästä. Voit seurata myös tilaisuutta suorana YouTubesta.
| Huijaustapa: | Tapauksien kokonaismäärä/kpl | Arvo (asiakkaiden menetetty arvo/€) | Arvo/€ prosenttia kokonaissummasta |
| Dokumentti- ja rakkaushuijaukset | 716 / 39 % | 3 832 154 | 35 % |
| Sijoitushuijaukset | 172 / 9 % | 3 266 076 | 30 % |
| Valepoliisi ja kalastelu | 898 /49 % | 2 602 496 | 25 % |
| Toimitusjohtajahuijaukset | 55 / 3 % | 1 133 207 | 10 % |
| Huijauksien kokonaismäärä: | 1 841 | 10 833 933 | |
| Estetyt ja palautuneet maksut (petokset) | 713 / 39 % | 6 675 303 | 62 % |
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme