Finanssiala ry

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä laimenemassa

Jaa
Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän. Yritysten luotonkysynnässä on havaittavissa hienoista elpymistä. Erityisesti yritysten investointilainakysynnässä odotetaan talven notkahduksen jälkeen varovaista kasvua. Barometrikysely II/2019 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Pankkibarometrin vastaajat arvioivat, että kotitalouksien luotonkysyntä on toisella vuosineljänneksellä ollut viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vaimeampaa. Luotonkysyntää kuvaava saldoluku on edelleen pitkän aikavälin keskiarvonsa alapuolella.

Oman kodin remontointiin ja peruskorjaukseen kysytään vielä lainaa, mutta erityisesti sijoitustoimintaan liittyvän luotonoton arvioidaan edelleen selvästi vähenevän. Myös oman asunnon hankintaan otetaan aikaisempaa pidättyvämmin lainaa: sitä kuvaava saldoluku on ollut positiivinen yli neljä vuotta, mutta luotonoton arvioidaan nyt vähenevän.

Yritysten luotonkysynnässä arvioidaan tapahtuneen hienoista elpymistä, ja luotonkysynnän odotetaan pysyvän lievässä kasvussa myös tulevana kesänä. Kysynnän kasvu on laaja-alaista ja koskee erilaisia luottojen käyttökohteita.

”Kuluttajien luottamusindikaattorin viimeaikainen heikentyminen näkyy kotitalouksien varovaisuutena luotonotossa, mahdollisesti myös lainanhoidon joustomahdollisuuksien käytön lievässä kasvussa. Edelleen kotitaloudet haluavat kuitenkin remontoida ja peruskorjata kotejaan. Yritysten hyvä taloudellinen tila, maltillinen palkkakehitys ja alhaiset korot tukevat yritysten investointilainakysyntää”, summaa Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.

Finanssiala ry kysyy Pankkibarometrissään neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.


Pankkibarometri II/2019 -raportti

Lisätietoja: 
Asiantuntija Mariia Somerla, puh. 020 793 4292
Analyytikko Kimmo Koivisto, puh. 020 793 4257
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote

Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.

FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye