Pankkisektorin vakavaraisuus 31.3.2020: Markkinahintojen heilahtelu heikensi pankkien vakavaraisuussuhteita, mutta lisäpääomavaatimuksiin tehdyt helpotukset kasvattivat omien varojen ylijäämää
Suomen pankkisektori kohtasi koronaviruspandemian vakavaraisena. Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet kuitenkin heikkenivät vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Maaliskuun lopussa ydinvakavaraisuussuhde oli 16,8 % (31.12.2019: 17,6 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,2 % (31.12.2019: 21,3 %). Vakavaraisuussuhteiden heikkenemisen taustalla oli erityisesti markkinahintojen voimakas heilahtelu maaliskuun lopussa, mikä kasvatti markkinariskin riskipainotettuja eriä ja supisti omia varoja käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen negatiivisten arvonmuutosten kautta. Myös vakavaraisuuslaskennan määritelmämuutokset (EBAn uusien ohjeiden mukaisen maksukyvyttömyyden määritelmän käyttöönotto)1 osassa pankeista heikensi osaltaan vakavaraisuussuhteita.
Euroopan keskuspankki antoi maaliskuussa sen suorassa valvonnassa oleville pankeille mahdollisuuden joustaa osasta lisäpääomavaatimuksia pandemian synnyttämän poikkeustilanteen vuoksi. Päätöksellä tuettiin pankkien kykyä myöntää luottoja. EKP:n esille nostamat keinot ovat pääsääntöisesti käytettävissä myös Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa oleville pankeille. EKP ja Finanssivalvonta ovat myös suosittaneet pankkeja pidättäytymään voitonjaosta 1.10.2020 asti.
Finanssivalvonnan johtokunta päätti lisäksi laskea niitä lisäpääomavaatimuksia, jotka ovat kansallisen päätöksenteon piirissä. Päätöksillä poistettiin suomalaisilta luottolaitoksilta järjestelmäriskipuskuri. Lisäksi ns. O-SII-puskuria (merkittäviä luottolaitoksia koskeva lisäpääomavaatimus) alennettiin OP Ryhmän osalta.2 Lisäksi Suomen pankkisektorin lisäpääomavaatimuksia pienensivät muiden Pohjoismaiden valvojien tekemät kevennykset koskien muuttuvaa lisäpääomavaatimusta.
Pankkisektorin omien varojen ylijäämä kasvoi lisäpääomavaatimusten laskun myötä verrattuna viime vuoden lopun tilanteeseen.3 Makrovakauspäätökset lisäsivät Suomen pankkisektorin laskennallista luotonantokapasiteettia suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille kokonaisuudessaan noin 30 mrd. eurolla.
Liite
Pankkisektorin, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuus 31.3.2020 (excel)
2 Finanssivalvonnan johtokunnan päätökset luottolaitosten lisäpääomavaatimusten alentamisesta.
3 Alustava päätös vaatimusten keventämisestä tehtiin 17.3.2020. Lopullinen päätös vaatimusten keventämisestä tehtiin 6.4.2020, ja se tuli voimaan välittömästi. Pankkisektorin omien varojen ylijäämässä hetkellä 31.3.2020 on jo huomioitu tämä lopullinen päätös ennakoivasti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5250 arkisin klo 9–16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som överfördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtalsvillkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.
Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.
FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.
Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.
Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme