Finanssiala ry

Pankkitunnukset mukaan – pienikin verkko-ostos saattaa ensi vuonna vaatia vahvan tunnistautumisen

Jaa

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa 2021 päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Esimerkiksi pienikin mobiilikauppaosto tai vaikkapa polttoaineen maksaminen tankkaussovelluksella saattaa vaatia vahvan tunnistautumisen. Vahvan tunnistautumisen tarkoitus on lisätä maksamisen turvallisuutta ja kuluttajan suojaa.

Vahvaa tunnistautumista vaaditaan käytännössä aina maksettaessa verkossa luotto- tai debitkortilla. Näin varmistetaan, että niin palveluntarjoajat kuin pankitkin noudattavat tiukkoja turvatoimia ja tietoturvakäytäntöjä. ”Maksukortille painetut turvallisuustiedot eivät verkkomaksamisessa täytä asiakkaan vahvan tunnistamisen kriteerejä, sillä ne ovat kopioitavissa. Suomessa kortinhaltijan vahva tunnistaminen verkossa tapahtuu lähtökohtaisesti pankin myöntämien pankkitunnusten avulla”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.

Pääsääntöisesti vahva tunnistautuminen vaaditaan verkossa tapahtuvan maksamisen yhteydessä, mutta ei aina. Eri toimijoiden välillä on myös eroja siinä, kuinka usein tunnistautumista vaaditaan. Logiikka on sama kuin lähimaksamisessa, jossa toisinaan tunnusluku täytyy näppäillä, sillä fyysisellä kortilla maksettaessa vahva tunnistautuminen tapahtuu tunnusluvun avulla. Joka tapauksessa tunnistautumisväline siis kannattaa olla verkko-ostoksia varten mukana aina.

Tunnistautumisvälineellä tarkoitetaan älypuhelinta, jossa on tunnistautumissovellus tai esimerkiksi joidenkin pankkien myöntämiä tunnistautumislaitteita. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran, joten epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä omaan pankkiinsa.

”Nyrkkisääntönä kannattaa varautua tunnistautumaan pankkitunnuksilla aina, kun on verkko-ostoksilla”, Kaarlela teroittaa.

Paperiset tunnuslukulistat eivät PSD2-sääntelyn myötä enää yksinään riitä vahvaksi tunnistautumisvälineeksi, koska ne ovat liian helposti kopioitavissa. Niiden rinnalle onkin tuotu muita turvallisuustekijöitä.

Alun perin sääntely tuli voimaan jo syyskuussa 2019. Verkossa tapahtuvan korttimaksamisen osalta toimijoille annettiin kuitenkin siirtymäaikaa tämän vuoden loppuun.

Mitä tarkoittaa vahva tunnistautuminen?

Vahva tunnistaminen perustuu vähintään kahteen kolmesta toisistaan riippumattomasta vaihtoehdosta.

1. Tieto eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjä tietää (esimerkiksi PIN-koodi tai salasana)

2. Hallussapito eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjällä on hallussaan (esimerkiksi älypuhelin tai tunnuslukulaite)

3. Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus (esimerkiksi sormenjälki)

Kun siis vähintään kaksi näistä kolmesta kriteeristä toteutuu, on vahva tunnistautuminen suoritettu.

Lue lisää tietopaketistamme Miten toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) vaikuttaa verkko-ostoksiin ja korttimaksamiseen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EETTiedote

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Silmät suojaan – ilotulitekauppaa rajoittava kansalaisaloite on hukkunut hallinnon rattaisiin30.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Kansalaisaloite kuluttajille myytävien ilotulitteiden rajoittamiseksi meni eduskuntaan jo yli vuosi sitten, mutta siitä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. On ymmärrettävää, että esimerkiksi koronaan liittyvät asiat ovat kiilanneet käsittelyjonossa, mutta aloitteesta olisi syytä saada aikaan sääntelyehdotuksia. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat viisi sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa ja sytyttivät yli sata tulipaloa.

Tunnistusvälineet kuntoon – vuodenvaihteen jälkeen pienikin verkko-ostos saattaa vaatia pankkitunnuksia29.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) korttimaksamisen tunnistautumisen siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on parantaa maksupalveluiden turvallisuutta ja siten kuluttajansuojaa.

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä säilyy vilkkaana – yritysten luototuksessa hiljaisempaa15.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on loppuvuoden 2020 aikana vilkastunut selvästi. Koronapandemian vaikutus näyttää jääneen vain tilapäiseksi pudotukseksi. Myös pankinjohtajien odotukset kotitalouksien lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Sen sijaan yritysten luotonkysyntä on edelleen heikkoa. Loppuvuoden aikana luottoja on myönnetty selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Barometrikysely IV/2020 tehtiin pankinjohtajille marras-joulukuun vaihteessa.

Vetoomus hallitukselle: Suomen on painettava jarrua pankkien yhteisvastuun ja sääntelyn lisäämisessä9.12.2020 10:55:36 EETTiedote

Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.

//KORJATTU OTSIKKO + INGRESSI//: Rahastoihin uusia varoja 751 miljoonaa euroa – sijoituksia kaikkiin rahastoluokkiin8.12.2020 13:08:20 EETTiedote

//Rahastotiedotteen otsikkoa korjattu: 270 miljoonaa euroa pitää olla 751 miljoonaa euroa + ingressissä lokakuu muutettu marraskuuksi.// Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa nettomääräisesti 751 miljoonaa euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 129 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme