Pankkitunnukset mukaan – pienikin verkko-ostos saattaa ensi vuonna vaatia vahvan tunnistautumisen
26.11.2020 06:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Vahvaa tunnistautumista vaaditaan käytännössä aina maksettaessa verkossa luotto- tai debitkortilla. Näin varmistetaan, että niin palveluntarjoajat kuin pankitkin noudattavat tiukkoja turvatoimia ja tietoturvakäytäntöjä. ”Maksukortille painetut turvallisuustiedot eivät verkkomaksamisessa täytä asiakkaan vahvan tunnistamisen kriteerejä, sillä ne ovat kopioitavissa. Suomessa kortinhaltijan vahva tunnistaminen verkossa tapahtuu lähtökohtaisesti pankin myöntämien pankkitunnusten avulla”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Pääsääntöisesti vahva tunnistautuminen vaaditaan verkossa tapahtuvan maksamisen yhteydessä, mutta ei aina. Eri toimijoiden välillä on myös eroja siinä, kuinka usein tunnistautumista vaaditaan. Logiikka on sama kuin lähimaksamisessa, jossa toisinaan tunnusluku täytyy näppäillä, sillä fyysisellä kortilla maksettaessa vahva tunnistautuminen tapahtuu tunnusluvun avulla. Joka tapauksessa tunnistautumisväline siis kannattaa olla verkko-ostoksia varten mukana aina.
Tunnistautumisvälineellä tarkoitetaan älypuhelinta, jossa on tunnistautumissovellus tai esimerkiksi joidenkin pankkien myöntämiä tunnistautumislaitteita. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran, joten epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä omaan pankkiinsa.
”Nyrkkisääntönä kannattaa varautua tunnistautumaan pankkitunnuksilla aina, kun on verkko-ostoksilla”, Kaarlela teroittaa.
Paperiset tunnuslukulistat eivät PSD2-sääntelyn myötä enää yksinään riitä vahvaksi tunnistautumisvälineeksi, koska ne ovat liian helposti kopioitavissa. Niiden rinnalle onkin tuotu muita turvallisuustekijöitä.
Alun perin sääntely tuli voimaan jo syyskuussa 2019. Verkossa tapahtuvan korttimaksamisen osalta toimijoille annettiin kuitenkin siirtymäaikaa tämän vuoden loppuun.
Mitä tarkoittaa vahva tunnistautuminen?
Vahva tunnistaminen perustuu vähintään kahteen kolmesta toisistaan riippumattomasta vaihtoehdosta.
1. Tieto eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjä tietää (esimerkiksi PIN-koodi tai salasana)
2. Hallussapito eli jokin, mitä vain maksupalvelun käyttäjällä on hallussaan (esimerkiksi älypuhelin tai tunnuslukulaite)
3. Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus (esimerkiksi sormenjälki)
Kun siis vähintään kaksi näistä kolmesta kriteeristä toteutuu, on vahva tunnistautuminen suoritettu.
Lue lisää tietopaketistamme Miten toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) vaikuttaa verkko-ostoksiin ja korttimaksamiseen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme