Paperittomien henkilöiden sosiaalisten oikeuksien toteutuminen vaihtelee laajasti Suomessa

Paperittomien sosiaalisten oikeuksien, kuten välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon, toteutuminen vaihtelee suuresti kunnittain.  – Osaltaan tämä näyttää liittyvän siihen, kenet määritetään paperittomaksi palveluihin ohjaamisen näkökulmasta ja tätä kautta laajemmin siihen, minkä verran kyseisessä kunnassa arvioidaan olevan paperittomia henkilöitä, tutkija Anitta Kynsilehto Tampereen yliopistolta kertoo.  

Kynsilehdon mukaan paperittomuus on ilmiö, joka mahdollistaa vailla voimassa olevaa oleskelulupaa elävien hyväksikäytön ja tuottaa varjoyhteiskuntaa.  

 –  Lainsäädäntö ja hallinnolliset käytännöt tuottavat paperittomuutta ja näin ollen näiden epäkohtiin puuttumalla voidaan paperittomuutta ainakin vähentää, ellei kokonaan poistaa. On kaikkien etu, että marginalisointia vältetään ja yhtäläiset perusoikeudet ovat kaikkien saavutettavissa oleskeluluvasta riippumatta, Kynsilehto painottaa. 

Projektitutkija Camilla Maruccon mukaan paperittomuuden poistaminen on kaikkien Suomen asuvien henkilöiden kohdalla sekä inhimillinen että taloudellisesti kestävä ratkaisu, joka vahvistaisi yleistä turvallisuutta, terveyttä ja oikeusvarmuutta.   

–  Hyvinvointi- ja oikeusvaltio perustuvat siihen, miten haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvointi ja viimesijaiset oikeudet toteutetaan, Marucco sanoo. 

Tietoa paperittomien oikeuksien toteutumisesta on kerätty haastattelemalla julkisessa palvelujärjestelmässä toimivia sosiaalialan ammattilaisia sekä paperittomien kanssa työskenteleviä kolmannen sektorin toimijoita eri puolilla maata.  

– Tarkoitus on, että tutkimustuloksia hyödynnetään lainsäädännön valmistelussa ja ministeriöiden ohjeistuksissa, Kynsilehto kertoo.  

Valtioneuvoston tilaaman ja rahoittaman Paperittomien henkilöiden sosiaalisten oikeuksien toteutuminen Suomessa -tutkimushankkeen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajana toimii Tampereen korkeakoulusäätiö, Tampereen yliopisto. Tutkimushankkeen kesto on 1.9.2021–30.9.2022. 

Hankkeen vastuullinen johtaja:

• Marja Katisko, dosentti, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Tutkimusryhmässä mukana:

• Iiris Annala, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto
• Camilla Marucco, projektitutkija/tohtorikoulutettava, Tampereen Yliopisto/Turun Yliopisto
• Tuula Pehkonen-Elmi, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
• Maija Kalm-Akubardia, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
• Anitta Kynsilehto, tutkija, Tampereen yliopisto