Papilloomavirustestien käyttö kohdunkaulan syövän seulonnassa kannattaa
Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten neljänneksi yleisin syöpä. Vuona 2018 siihen sairastui noin 570 000 ja kuoli noin 310 000 naista, joista suurin osa oli kehittyvistä maista. Suomessakin kohdunkaulan syöpä oli naisten kolmanneksi yleisin syöpä ennen seulontojen aloittamista. Mikroskoopin avulla tehtävän solumuutosten seulonnan eli sytologisen seulonnan ansioista se on nykyisin vasta naisten 18:nneksi yleisin syöpä. Suomen Syöpärekisterin mukaan vuosittain noin 180 naista sairastuu kohdunkaulan syöpään ja noin 55 kuolee siihen.
Monien tutkimusraporttien mukaan sytologinen seulonta on saavuttanut rajansa. Monissa maissa kohdunkaulan syövän esiintyvyys ja kuolleisuus ovat vakiintuneet viime vuosina tai alkaneet nousta uudelleen. Osittain syynä siihen on PAPA-kokeen subjektivisuus ja suhteellisen matala herkkyys.
Eurooppalaisten ja kanadalaisten tutkimusten perusteella sytologisen seulonnan herkkyys vahvojen solumuutoksien havaitsemisessa on 51–53 % ja tarkkuus 96 – 98 %. Korkean riskin papilloomavirustesti (hrHPV -testi) tunnistaa solumuutokset PAPA-koetta herkemmin, mutta sen tarkkuus on jonkin verran heikompi.
Verrattaessa viimeiseen sytologiseen seulontavuoteen 2011 vuoden 2012 seulontakierros osoitti, että uusi seulontamenetelmä ei vähentänyt seulontaan osallistumista. Sekä vuoden 2011 että vuoden 2012 seulontojen osallistumisaktiivisuudet vastasivat yleistä Suomen kohdunkaulan syövän seulontoihin osallistuvuutta (noin 70 %).
Kolmen ensimmäisen vuoden HPV-seulonnan tulokset varmistivat hrHPV -seulontamenetelmän selvän edun sekä keskivahvojen (CIN2+) että vahvojen (CIN3+) -tasoisten muutosten havaitsemisessa sytologiseen testiin verrattuna. Tampereella hrHPV-testatuilla löytyi 2,45 kertaa enemmän CIN2+ -muutoksia ja 2,70 kertaa enemmän CIN3+ -muutoksia kuin ympäristökuntien PAPA-testatuilla.
hrHPV -testin haittapuolena on se, että sen käytön aikana kohdunsuun tähystysten eli kolposkopioiden määrä kaksinkertaistui hrHPV-testatuilla ensimmäisillä HPV-seulontakierroksilla sytologiseen seulontaan verrattuna. Kuitenkin jo toisella seulontakierroksella suoritettujen kolposkopioiden määrä oli laskenut merkitsevästi (29 %).
Tämän tutkimuksen mukaan hrHPV -seulonta on selvästi vanhaa sytologista seulontaa herkempi havaitsemaan kohdunkaulasyövän esiasteet. Vaikka kolposkopioiden määrä aluksi lisääntyy, niiden määrä alkaa tasaantua jo toisella seulontakierroksella. Suomessa ollaankin valtakunnallisesti siirtymässä hrHPV -pohjaiseen seulontaan; Syöpärekisterin mukaan vuonna 2019 jo noin 61 % seulontatesteistä oli HPV-testejä.
Tutkimuksen toinen tarkoitus oli tutkia hrHPV -testin käyttökelpoisuutta epäselvien sytologisten tulosten varmistusmenetelmänä (triage). Osoittautui, että hrHPV -testi soveltuu yli 30-vuotiaiden naisten toistuvien ASC-US-muutoksien varmistustestiksi. Sen sijaan korkea hrHPV -infektioiden esiintyvyys naisilla, joilla on sytologinen lievä solumuutos (LSIL), rajoittaa hrHPV-testin käyttökelpoisuutta LSIL -muutosten varmistustestinä.
Olga Veijalainen työskentelee osastonylilääkärinä Lahden keskussairaalan naistentautien ja synnytysten osastolla.
Lääketieteen lisensiaatti Olga Veijalaisen väitöskirja Real-life Experience with the Use of HPV Tests in Cervical Cancer Screening and in Triage of Equivocal Cytological Results tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24. syyskuuta 2021 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Maija Jakobsson Helsingin yliopistosta. Kustoksena on professori emerita Johanna Mäenpää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olga Veijalainen
olga.veijalainen@fimnet.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme