Parisen sataa suomalaista työskenteli Kongossa brutaalin siirtomaahallinnon aikana ja kotimaan lehdistö raportoi julmuuksista
Akseli Leppänen ja tuhannet muut skandinaavit matkasivat Kongoon työn perässä vuosina 1880–1930. Ilman pohjoismaalaisia orjavaltioksi kutsutun ja kumiterrorin uhriksi joutuneen Kongon siirtomaajärjestelmän ylläpitäminen ja rikkaiden luonnonvarojen ryövääminen ei olisi ollut mahdollista.

Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen kirja Kongon Akseli - suomalaiset ja skandinaavit kolonialismin rakentajina paljastaa pohjoismaalaisten olleen merkittävässä roolissa Kongon riistossa. Kirja perustuu monipuoliseen lähdeaineistoon ja sisältää ainutlaatuisia kuvia.
Muiden siirtomaavaltojen kilpailua pelännyt Belgian kuningas Leopold halusi yksityisomistuksessaan olleen vapaavaltion raakalaismaiseen siirtomaa-armeijaan erityisesti skandinaaveja. Siirtomaa-armeijan johtoon nousi tanskalainen. Suomalaiset puolestaan yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa työskentelivät Kongo-joen laivamiehinä huolehtien Kongon kumin, palmuöljyn ja muiden luonnonvarojen virtaamisesta maailmanmarkkinoille.
Miten ihminen muuttuu hurskaasta henkilöstä ruoskanheiluttajaksi?
Kongoon matkannut konemies Akseli Leppänen (1879–1938) oli rehti, hyväsydäminen ja uskovainen mies, joka kohtaa nopeasti kolonialismin julman todellisuuden. Se laittaa lopulta Akselin omat asenteet koetukselle. Väkivaltaa karsastava Akseli muuttuu itsekin ruoskanheiluttajaksi. Kongossa moni suomalainen sairastui ja pettyi. Eivät kuitenkaan kaikki. Akseli Leppänen palasi Kongosta Suomeen vuonna 1931 vauraana miehenä, joka oli konemiehestä kohonnut siirtomaainsinööriksi ja valtiollisen laivatelakan johtajaksi.
Suomalaiset lehdet raportoivat terrorista
Myös suomalainen lehdistö oli hyvin perillä Kongon julmuuksista ja kirjoitti niistä maakuntalehtiä myöten 1880–1920-luvuilla. Varsinkin lähetystyöhön liittyvä lehdistö julkaisi tietoja Kongon kumiterrorin kauheuksista ja ihmisten silpomisista hyvin varhain. Belgialaiset ja muut eurooppalaiset olivat menneet Kongoon viemään valoa ja sivistystä, mutta pian tuli ilmi, että käynnissä oli kansanmurha. Se ei ollut suunnitelmallinen, mutta käytännössä yksi suurimmista vainoista ihmiskunnan historiassa. Kongon väkiluku laski kumiterrorin seurauksena 1880-luvulta 40 vuodessa 20 miljoonasta 10 miljoonaan.
Kongolla on pitkä ja synkkä siirtomaahistoria
Ennen kumiterroria arabit olivat harjoittaneet alueella orja- ja norsunluukauppaa. 1910-luvulla käynnistyi palmuöljybisnes, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä, kuten kaivostoimintakin mineraalirikkaalla maaperällä.
Jouko Aaltonen on dokumenttielokuvantekijä, tuottaja ja tietokirjailija. Hän on myös tutkija ja Aalto-yliopiston dosentti. Aaltonen ohjasi elokuvan Akseli Leppäsestä vuonna 2009.
Seppo Sivonen on yleisen, erityisesti Afrikan historian dosentti, joka on kirjoittanut useita teoksia Afrikan ja Aasian historiasta, kolonialismista ja eri kulttuurien kohtaamisesta.
Tekijöiden aiempi kirja Orjia ja isäntiä (2019) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja oli ehdolla Kanava-palkinnon saajaksi.
Arvostelukappaleet:
arvostelukappaleet@intokustannus.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Josefine Janhonenviestintäasiantuntija
Puh:+358444934409josefine.janhonen@intokustannus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Into on kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Innon toiminta on rohkeaa, kunnianhimoista ja tavoitteellista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus
Solidaarisuussäätiön historia on samalla suomalaisen kehitysmaaliikkeen tarina23.5.2022 10:32:37 EEST | Tiedote
Jukka Pääkkösen kirja kertoo Solidaarisuussäätiön synnystä, matkasta sissiliikkeiden tukijasta naisia ja tyttöjä puolustavaksi ammattimaiseksi kehitystyöjärjestöksi.
Oikeuslääkäri puhuu avoimesti työstään kuolleiden parissa – paljastaa mitä ihmiselle todella tapahtuu kuoleman jälkeen16.5.2022 09:55:56 EEST | Tiedote
Ursula Vala kirjoittaa kuolemasta ja oikeuslääkärin arjesta yksityiskohtaisen rehellisesti. Käsityksemme kuolemasta muuttuu tämän kirjan myötä.
Meidän pitäisi puhua turvallisuudesta, sanoo Kimmo Kiljunen uudessa teoksessa, jossa tarkastellaan NATO-kysymystä historian valossa4.5.2022 15:51:17 EEST | Tiedote
Kyseessä ei ole vastakkainasettelu puolesta tai vastaan, vaan tärkein kysymys on: vahvistuuko turvallisuus Nato-jäsenyyden myötä?
Hulvaton uusi kirjasarja kaikille koirafaneille29.4.2022 09:05:05 EEST | Tiedote
Mitä koirien päässä liikkuu? Sen meille avaavat komediakirjoittajat Rachel Wenitsky ja David Sidorov lastenkirjoissa, jotka viihdyttävät myös aikuista lukijaa.
Poliisin kirjoittamassa dekkarissa on umpikiero juoni ja mestarillinen lopetus28.4.2022 08:46:34 EEST | Tiedote
Anna Karolina kuvaa rikosten maailmaa niin osuvasti, että kirjoista on tullut erityisen suosittuja vankien keskuudessa. Toinen meistä kuolee tänään on uuden dekkarisarjan avaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme