Pelastusviranomaisten apu on yleensä nopeasti tarjolla

Pelastustoiminnan kiireelliset hälytystehtävät olivat 2010-luvun ajan kasvussa, mutta vuonna 2019 kiireellisten tehtävien määrät kääntyivät laskuun. Tähän vaikutti muun muassa tulipalojen ja ensivastetehtävien eli potilaiden ensihoitoon liittyvien tehtävien lasku. Tiedot selviävät aluehallintovirastojen tekemästä peruspalvelujen arvioinnista, jossa tarkastellaan pelastustoiminnan nopean avun saantia ja hälytyspalvelujen saatavuutta vuonna 2019.

Kunnat vastaavat pelastustoiminnan järjestämisestä pelastustoimen alueilla, joita on Suomessa 22. Pääosin pelastustoimen alueet vastaavat maakuntien alueita, mutta Uudellamaalla toiminta on jaettu useampaan alueeseen. Vuonna 2019 pelastusviranomaiset hoitivat koko maassa noin 108 000 tehtävää. Hälytyspalvelujen saatavuus toteutuu koko maassa vähimmäistavoitteiden mukaisesti, mutta puutteitakin on.

− Suurissa kaupungeissa, kuten pääkaupunkiseudulla, pelastuslaitoksilla on eniten haasteita kiireellisen avun tarjoamisessa. Puutteita on toimintavalmiuden ja onnettomuuskohteiden saavuttamisessa, kertoo pelastusylitarkastaja Mira Leinonen.

Koko Suomi on jaettu neljän tason riskiluokkiin, joiden perusteella pelastustoiminnan palveluja suunnitellaan ja kohdennetaan. Korkeimman riskiluokan alueilla oli vuosina 2017−2019 eniten puutteita toimintavalmiusaikojen saavuttamisessa. Korkeimpaan riskiluokkaan kuuluvia alueita on varsinkin Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla, Keski-Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Suuri merkitys ihmisten omalla varautumisella

Pelastustoiminnan tehtävien tulevaisuuden kehitystä ei voida täysin ennustaa, sillä esimerkiksi sääolosuhteet ja luonnonilmiöt vaikuttavat toimintaympäristöön. Vielä ei tiedetä, jatkuuko vuoden 2019 aikana tapahtunut hälytystehtävien lasku seuraavina vuosina. Pelastuslaitokset toteuttavat ja suunnittelevat toimenpiteitä tämänhetkisten puutteiden korjaamiseksi. Olennaista on lisäksi pyrkiä vaikuttamaan jokaisen omaan toimintaan riskien vähentämiseksi.

− Pelastusviranomaisten turvallisuusviestinnällä ja valvonnalla voidaan vaikuttaa ihmisten tietoisuuteen esimerkiksi onnettomuuksien riskeistä. Erityisen tärkeää ja ajankohtaista on varmistaa ikäihmisten turvallisuus kotioloissa, ja sen eteen pelastustoimen tekee yhteistyötä kuntien terveys- ja sosiaaliviranomaisten kanssa, Mira Leinonen toteaa.

Peruspalvelujen arviointi 2019

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. 

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019? Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä.

Peruspalvelujen arviointi 2019: pelastustoimi (patio.fi)

Peruspalvelujen arviointi 2019 kokonaisuudessaan (patio.fi)

#peruspalvelut

#AVIarvioi