Helsingin yliopisto

Pelkkä hyväntahtoinen monikulttuurisuuskasvatus ei riitä purkamaan eriarvoisuutta koulutuksessa

Jaa

Tuoreessa monikulttuurisuuskasvatusta käsittelevässä väitöstutkimuksessa esitetään, että maahanmuuttaja ja suomalainen nähdään toistensa vastakohtana.

Kuva: Linda Tammisto
Kuva: Linda Tammisto

Kasvatustieteen maisteri Ida Hummelstedt keskittyy tutkimuksessaan suomalaiseen monikulttuurisuuskasvatukseen opettajankoulutuksen kirjoitus- ja puhetavoissa ja koulujen käytännöissä. 

– Aiemmat kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset monikulttuurisuuskasvatuksesta osoittavat, että hyvät pyrkimykset edistää moninaisuutta ja pyrkiä integroimaan kulttuurisesti erilainen Toinen eivät aina edistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaan uusintavat epätasa-arvoistavia valtasuhteita, Hummelstedt sanoo.

Hummelstedtin mukaan suomalaisessa kontekstissa monikulttuurisuuskasvatus on usein keskittynyt maahanmuuttajina pidettyihin oppilaisiin, mutta selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että ei-valkoiseksi rodullistetut oppilaat tai maahanmuuttajina ja ei-suomalaisina pidetyt oppilaat ovat siitä huolimatta edelleen koulutuksessa usein marginalisoituja tai rasismin uhreja. 

Hummelstedt esittää, että vaikka monikulttuuriskasvatuksessa on myös kriittisiä diskursseja, diskurssit ovat pääosin konservatiivisia tai liberaaleja. Näissä maahanmuuttaja ja suomalainen nähdään vastakohtina ja suomalaisuus on saavuttamaton niille, jotka on luokiteltu ”toisiksi” erityisesti rodullistamisen kautta.

Hummelstedtin mukaan moninaisuuden tunnistaminen ei riitä purkamaan näitä eriarvoisuutta tuottavia rakenteita ja käytäntöjä.

– Kriittinen monikulttuurisuuskasvatus olisi tarpeen, jotta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta voidaan keskustella oppilaiden kanssa ja luoda kaikista aktiivisia toimijoita sen eteen.

Tutkimus koostuu useasta monikulttuurisuuskasvatuksen tasosta politiikasta koulun käytäntöihin 

Hummelstedtin tutkimus koostuu kolmesta julkaisusta, joista jokainen kattaa yhden suomalaisen monikulttuurisuuskasvatuksen tason ja tutkimusaineiston: opettajankoulutuksen politiikkadokumentit, opettajankouluttajien haastattelut ja monikulttuurisuuskasvatukseen erikoistuneen opettajan opetuksen videohavainnoinnin.

Opettajankoulutuksen politiikkadokumentteja koskevassa osatutkimuksessa vallitsevat monikulttuurisuusdiskurssit noudattivat konservatiivista viitekehystä, jossa maahanmuuttaja-Toinen rakentui ongelmana ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitavana.

Eri diskursseissa rakentuneilla ongelmilla oli erilaisia opetusta koskevia seurauksia: konservatiiviset diskurssit keskittyivät Toisen kouluttamiseen, liberaalit diskurssit moninaisuuden arvostamiseen ja kriittiset diskurssit epätasa-arvoisuuksia vastaan kasvattamiseen ja toimimiseen.  

Opettajankouluttajia koskevassa osatutkimuksessa vallitsevat diskurssit tukivat moninaisuutta tunnustavaa ja arvostavaa liberaalia monikulttuurisuuskasvatusta. Taka-alalla näyttäytyi myös konservatiivinen diskurssi, jossa maahanmuuttaja-Toinen rakentui ongelmana tai uhkana.

Monikulttuurisuuskasvatukseen erikoistuneen opettajan opetustilanteiden videohavainnointia koskevassa osatutkimuksessa rotuun, kansallisuuteen ja sukupuoleen liittyviä kategorioita esiintyi usein oppilaiden parissa. Hummelstedt osoitti, että tapa, jolla oppilaat käyttivät niitä luokkatovereistaan ei mahdollistanut samanlaista toimijuutta ja kuuluvuutta kaikille oppilaille ja vastakohtia suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä ylläpidettiin myös tällä tasolla. Kategorioihin reagoivat enimmäkseen muut oppilaat, kun taas opettaja keskittyi tilanteissa enemmän pedagogiseen puoleen. 

Monikulttuurisuuskasvatuksen oltava selkeästi antirasistista

Hummelstedt esittää, että suomalaisen monikulttuurisuuskasvatuksen on oltava selkeästi antirasistista. Tutkija väittää, että on tarpeellista analysoida kriittisesti niitä ongelmia, joita monikulttuurisuuskasvatuksen diskursseissa rakentuu koulutuksen eri asteilla ja keskittyä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puutteeseen ongelmana, johon on etsittävä ratkaisuja.

– Opettajat tarvitsevat koulutusta kriittisessä, normeja, valtaa ja etuoikeuksia koskevassa reflektoinnissa voidakseen keskustella näistä aiheista oppilaiden kanssa, Hummelstedt toteaa.

Tämän mahdollistamiseksi myös opettajankouluttajien on kriittisesti reflektoitava osallisuuttaan epäoikeudenmukaisuuden uusintamisessa ja toimittava tietoisesti sen purkamiseksi. Lisäksi monikulttuurisuuskasvatusta tulisi kehittää kaikkia oppilaita ja opiskelijoita hyödyttäväksi, sisältäen tasavertaisen mahdollisuuden osallistua myös keskusteluun ongelmista ja sisällöistä. Tässä prosessissa koulun ja kasvatuksen kaikki toimijat tulisi määritellä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toimijoiksi. 

Kasvatustieteen maisteri Ida Hummelstedt väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 6.5. klo 14:00 aiheesta Acknowledgning diversity but reproducing the Other: A critical analysis of Finnish multicultural education

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 (Athena, huone 107).

Voit seurata väitöstä myös Zoomin välityksellä.  

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot

Ida Hummelstedt, 040 701 9185, ida.hummelstedt@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Linda Tammisto
Kuva: Linda Tammisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.

KUTSU 1.6. klo 18-20: Tutkimukseen pohjautuva lyhytelokuva Covid Diaries on kuvaus pelosta ja toivosta18.5.2022 15:22:25 EEST | Kutsu

Tervetuloa seuraamaan lyhytelokuva Covid Diariesta, jonka aiheena on keväällä 2020 eri Euroopan maissa ensimmäisten koronasulkujen aikana päiväkirjaa pitäneiden ihmisten jokapäiväinen elämä ja tuntemukset. Elokuvan tarkoituksena on esitellä tunteellisia reaktioita, joita pandemia ihmisissä herätti: pelkoa, toivoa, kokemusta vangittuna olemisesta ja vapautumisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme