Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Perämerellä Iin ja Kuivaniemen edustoilla sinilevää edelleen veteen sekoittuneena, Pohjois-Pohjanmaan järvien sinilevätilanne rauhallinen

Jaa
Juhannuksen aikaan tehtiin kesän ensimmäiset sinilevähavainnot rannikkovesissä Iin Pirttiperällä ja Oulun Kellossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa 28.6. - 4.7. kansalaiset tallensivat Järvi-meriwiki ja Vesi.fi verkkopalveluihin 20 sinilevähavaintoa Oulun, Iin ja Kuivaniemen rannikkoalueilta. Lisäksi ELY-keskukseen tuli neljä sinileväilmoitusta Oulun ja Iin edustoilta. Valtaosa havainnoista oli rannikkovesistä, mutta muutama myös Oulun ulkomerialueelta.
Levälauttoja Oulun edustan merialueella. Sisältää Copernicus-dataa, SYKE (2022).
Levälauttoja Oulun edustan merialueella. Sisältää Copernicus-dataa, SYKE (2022).

Suomen ympäristökeskuksen satelliittikuvatulkinnoissa havaittiin 27.6. levälauttoja Hailuodon ja Oulunsalon välisellä alueella, Kempeleenlahdella sekä Toppilan, Pateniemen, Kiviniemen, Virpiniemen ja Hietakarin edustoilla. Satelliitti havaitsi 1.7. Hailuodon, Oulun ja Iin rannikkoalueilla 21-26 asteen pintalämpötiloja. Levälauttoja havaittiin tuolloin Hailuodon ja Oulunsalon välisellä Luodonselällä sekä Haukiputaan ja Iin välisellä merialueella kauempanakin merellä.

Tiistaina 12.7. Sentinel-2 satelliitti sai pilvettömän kuvan Perämereltä ja näkyviä sinilevälauttoja ei enää havaittu. Myös pintalämpötilat olivat laskeneet alle 20 asteeseen. Leväseurannan ja leväilmoitusten perusteella sinilevää on kuitenkin edelleen veteen sekoittuneena Iin ja Kuivaniemen edustoilla.

Vastaava sinilevien runsastuminen merialueella koettiin viime kesänä heinäkuun alussa, jolloin Perämeren pintavesi oli ennätyksellisen lämmintä. Sitä ennen laaja-alaiset ulkomerialueelle ulottuvat sinileväkukinnot ovat olleet harvinaisia Perämerellä. Vaikka ilmastonmuutos ja sen myötä vesien lämpeneminen edistää sinilevien kasvua, Perämeren ulapalla eteläisten merialueiden kaltaiset laaja-alaiset kukinnat eivät ole todennäköisiä, koska Perämerellä ei ole ylijäämäfosfaattia kukintoja ruokkimassa. Perämeren hyvän happitilanteen johdosta pohjasedimentistä ei myöskään vapaudu fosforia. Rannikolla ravinnesuhde voi kuitenkin poiketa ulapan tilanteesta ja olla kukintojen muodostumiselle suosiollisempi. Lämpeneminen tullee jatkossa olemaan sinileväkukintoja lisäävä tekijä nimenomaan rannikkovesissä.

Sisävesillä leväseurannan havaintopaikoilla tilanne on ajankohtaan nähden jopa tavallista parempi. Levähavaintoja on vähemmän pitkän aikavälin (1998-2021) vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuusamojärven Kirkkolahdella on havaittu hieman levää nyt kahtena seurantaviikkona peräkkäin. Kuusamojärveltä on tehty 12.7. myös kansalaishavaintoja sinilevästä neljältä eri paikalta. Kuusamon Oivanginjärven Murhiniemellä sinilevää on havaittu tällä viikolla vähäisiä määriä. Kesäkuun alusta lähtien kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty kuudesta järvestä ja kahdesta joesta.

Sinilevätilanne voi olla hyvinkin paikallinen ja muuttua nopeasti. Tuulet voivat kasata levää lahtipaikkoihin, joissa veden vaihtuvuus on rajoitettua tai hajottaa levälauttoja, jolloin sinileviä voi olla veteen sekoittuneena. Sinilevien massaesiintymisen mahdollisuus tuleekin ottaa huomioon aina vesillä liikuttaessa.

Lasi- ja keppitestit ovat hyviä sinilevän tunnistamisen apukeinoja, kun vedessä on vihertäviä tai kellertäviä hiutaleita tai tikkuja niin paljon, että ne samentavat vettä ja heikentävät näkösyvyyttä. Lasitesti: Ota leväistä vettä lasiin tai lasipurkkiin ja anna sen seistä noin tunnin liikuttamatta. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. Keppitesti: Koeta kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Sinilevä sen sijaan hajoaa kosketuksesta hiukkasiksi veteen.

Sinilevää runsaasti sisältävään veteen tulee suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa vatsa-, iho- tai flunssaoireita. Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä.

Kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat virallisten uimarantojen sinilevätilannetta.

Vesillä liikkujat voivat lisätä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi-meriwiki tai Vesi.fi verkkopalveluihin omia levähavaintojaan haluamastaan paikasta. Havainnot voi tallentaa suoraan havaintopaikalta älypuhelimella Havaintolähetti -verkkosovelluksen kautta. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. Järvi-meriwikistä löytyy hyviä neuvoja ja ohjeita mm.  video sinilevien tunnistamisesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Biologi Mirja Heikkinen 0295 038 315, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Suomen ympäristökeskus: Tutkija Hanna Alasalmi 0295 251 064 (satelliittihavainnot), etunimi.sukunimi@syke.fi viikolla 28, myöhemmin eotuki@syke.fi

Kuvat

Levälauttoja Oulun edustan merialueella. Sisältää Copernicus-dataa, SYKE (2022).
Levälauttoja Oulun edustan merialueella. Sisältää Copernicus-dataa, SYKE (2022).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Siikajoen ja Lamujoen rantasyöpymien selvitykset valmistuneet26.6.2025 10:26:57 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on Uljuan tekojärven säännöstelyyn liittyvä rantasyöpymien tarkkailu-, selvittämis-, suojaamis- ja korvausvelvoite. Velvoitteesta on määrätty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 83/2020, 22.6.2020 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä nro 1533/2023, 28.11.2023. Keväällä 2024 tehtiin ilmakuvaus dronella Lamujoen ja Siikajoen rannoille Uljuan voimalaitoksen ja Ruukinkosken pohjapadon välisellä alueella. Ilmakuvauksen tarkoituksena oli selvittää rantasyöpymiä koko 70 kilometrin mittaisella jokijaksolla vertaamalla tuloksia aiempaan vuoden 2008 ilmakuvaukseen. Vertailukohtana käytettiin rantaviivan sijaintia. Koko 140 kilometrin mittaisen rantaviivan pituudesta vajaa puolet, noin 65 kilometriä, pystyttiin tulkitsemaan ilmakuvista, koska rantapuusto peitti näkymän osalla rannoista. Muutoksia rantaviivan sijainnissa havaittiin yhteensä noin 2,8 kilometrin matkalla. Noin puolet muutoksista oli selviä rantasyöpymiä, joissa maapinta-ala oli p

Työttömien määrässä vuodenajalle tyypillistä kausittaista laskua Pohjois-Pohjanmaalla25.6.2025 08:05:55 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaalla oli toukokuun lopussa noin 22 900 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 900 enemmän kuin vuosi sitten ja 1 000 vähemmän kuin huhtikuussa 2025. Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 1 700, mikä on 600 lomautettua vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä laskee tyypillisesti kesää kohti, kun monilla aloilla työntekijöitä tarvitaan kesä- ja syyskaudelle talvikautta enemmän. Merkittävä talouden kasvu ja avointen paikkojen lisäys on epätodennäköistä vielä lähitulevaisuudessa useiden viimeaikaisten talous- ja työmarkkinaennusteiden perusteella.

Valtion aluehallinnon palvelut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jatkossa Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta ja valtakunnallisesta Lupa- ja valvontavirastosta19.6.2025 08:52:37 EEST | Tiedote

Hallituksen esitys valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on hyväksytty. Vuoden 2026 alusta Suomeen perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta nykyisten ELY-keskusten pohjalta. Aluehallintovirastoista ja Valvirasta muodostetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle perustetaan Pohjois-Suomen elinvoimakeskus, jonka toimialat ovat elinkeinot ja osaaminen, maaseutu ja ympäristö sekä liikenne. Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen päätoimipaikka tulee olemaan Oulussa, ja toinen toimipaikka on Kajaanissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye