Eläketurvakeskus (ETK)

Perhe-eläke uudistui – uusi laskuri auttaa arvioimaan eläkkeen määrää

Jaa

Muutokset työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeeseen tulivat voimaan vuoden 2022 alusta. Lakiuudistus toi muutoksia sekä leskeneläkkeeseen että lapseneläkkeeseen. Muutokset eivät koske leskiä, joiden puoliso on kuollut ennen vuotta 2022. Työeläke.fi:ssä on julkaistu uusi perhe-eläkelaskuri, jolla voi laskea lesken- ja lapseneläkkeen.

Leskelle ja lapsille maksettava perhe-eläke turvaa toimeentulon puolison tai huoltajan kuoleman jälkeen. Vuodenvaihteessa voimaan astuneet muutokset perhe-eläkkeissä heijastavat yhteiskunnan ja perheiden muutoksia.

– Nyt muuttuvassa lainsäädännössä on parannettu erityisesti lapsiperheiden asemaa, kertoo erityisasiantuntija Suvi Ritola Eläketurvakeskuksen suunnitteluosastolta.

Perhe-eläkeuudistuksen isoimmat muutokset ovat:

  1. Leskeneläke muuttuu määräaikaiseksi vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneillä.
  2. Lapseneläkettä maksetaan, kunnes lapsi täyttää 20. Tähän asti ikäraja on ollut 18 vuotta.
  3. Pitkäaikainen avopuoliso voi saada leskeneläkettä, jos puolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen lapsi.
  4. Lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä voidaan maksaa lapsille, jos leskeneläkkeeseen oikeutettua leskeä ei ole.

Uudella perhe-eläkelaskurilla voi laskea lesken- ja lapseneläkkeen

Työeläke.fi:ssä julkaistulla uudella laskurilla voi arvioida lesken- ja lapseneläkkeen määrää.  Laskurin tulos on suuntaa antava, ja lopullisen määrän laskee perhe-eläkkeen myöntävä eläkelaitos.

Laskuri laskee lesken ja lasten osuudet kuolleen puolison tai huoltajan eläkkeestä sekä vähennetyn leskeneläkkeen.

Perhe-eläke lasketaan kuolleen puolison tai huoltajan työeläkkeen perusteella. Lesken oma eläke voi vähentää leskeneläkkeen määrää. Laskuri laskee vähennetyn leskeneläkkeen käyttäjän syöttämän edunjättäjän eläkkeen ja lesken oman eläkkeen perusteella.

Leskeneläke määräaikaiseksi 

Aviopuolisoiden leskeneläke muuttui vuoden 2022 alusta alkaen määräaikaiseksi vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneillä leskillä.

Leskeneläkettä voidaan maksaa vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneille kymmenen vuotta tai vähintään siihen saakka, kun nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Kymmenen vuoden minimiaika ei koske avoleskeä, jolle maksetaan leskeneläkettä siihen saakka, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18 vuotta.

Vuonna 1974 syntyneet ja sitä vanhemmat leskeksi jäävät aviopuolisot voivat edelleen saada leskeneläkettä kuolemaansa saakka.  

Uusi työkalu kertoo oikeudesta leskeneläkkeeseen

Eläketurvakeskuksen uudella työkalulla voi selvittää onko oikeutettu leskeneläkkeeseen ja kuinka pitkään sitä maksetaan.

Verkkopalvelun antama tieto perustuu käyttäjän vastauksiin ja sillä saa alustavan arvion siitä, onko oikeutettu leskeneläkkeeseen. Lopullisen tiedon saa leskeneläkettä hakiessa.

Lapseneläkkeeseen laajennuksia

Lapseneläkettä maksetaan nyt, kunnes lapsi täyttää 20. Aiemmin ikäraja on ollut 18 vuotta.

Ikärajan nostaminen koskee

  • vuonna 2022 tai sen jälkeen alkavia uusia lapseneläkkeitä
  • niitä lapseneläkkeen saajia, jotka ovat alle 18-vuotiaita vuoden 2022 alussa: heidän perhe-eläkkeensä jatkuu uusien sääntöjen mukaisesti 20 ikävuoteen saakka.

Uutta on, että lesken osuus perhe-eläkkeestä voidaan nyt maksaa lapsille, jos leskeneläkkeeseen oikeutettua leskeä ei ole. Lapsella voi olla oikeus tähän laskennalliseen osuuteen, jos esimerkiksi avoleski ei täytä leskeneläkkeen edellytyksiä, tai jos alle 50-vuotias leski avioituu ja leskeneläke lakkaa. Tämä koskee sekä avio- että avoliitossa syntyneitä lapsia.

Perhe-eläkkeen määrään vaikuttaa edunsaajien lukumäärä. Monilapsisessa perheessä kunkin lapsen osuus on siis pienempi kuin perheessä, jossa on vain yksi lapsi. Kokonaisuutena perhe-eläke on kuitenkin sitä suurempi, mitä useampi lapsi perheessä on.

Keitä uudistus ei koske

Uudistus ei koske maksussa olevia leskeneläkkeitä eli niitä leskiä, joiden puoliso on kuollut ennen vuotta 2022.

Leskeneläkkeen määräaikaisuus ei koske ennen vuotta 1975 syntyneitä aviopuolisoita.

Työeläke.fi: Leskeneläke ja lapseneläke perheen turvana (sivulta löytyy myös laskuri)

Oletko oikeutettu leskeneläkkeeseen? (Asiointi.etk.fi)

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Suvi Ritola, puh. 029 411 2634, etunimi.sukunimi@etk.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Invandring är fortfarande det populäraste sättet att stärka finansieringen av pensionerna, en tredjedel vill höja pensionsavgifterna6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Näst positivast förhöll man sig till en höjning av pensionsavgifterna. Det stöds av en dryg tredjedel. Endast en fjärdedel är för att öka avkastningen på pensionsmedlen genom att öka risktagningen inom placeringsverksamheten, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) färska pensionsbarometer.

Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes.Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Européer lämnar arbetsmarknaden i allt högre ålder – utbildningsrelaterade skillnader i hur länge man fortsätter syns fortfarande7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

I alla europeiska länder stannar man längre kvar i arbetslivet än förut. Lågutbildade lämnar ändå arbetsmarknaden tidigare än högutbildade. I Finland har åldern för utträdet från arbetsmarknaden stigit rätt mycket. Det framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning, där man jämförde utträdesåldern efter utbildningsnivå i 16 europeiska länder under åren 2003–2020.

Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme