Perheitä ja lasten koulunkäyntiä tukemalla vahvistetaan myöhempää hyvinvointia
Tutkimuksessa löydetyt vanhempien somaattiset eli fyysiset sairaudet ja niiden kasautuminen ovat yhteydessä lasten myöhempiin mielenterveyden häiriöihin. Osa vanhempien somaattisista sairauksista voi kuormittaa perheiden arkea siinä missä mielenterveyden häiriötkin.
Aikaisemman tutkimuksen nojalla tiedetään, että vanhempien mielenterveyden häiriöt kasvattavat lasten mahdollisuutta sairastua mielenterveyden häiriöihin. Väitöstutkimuksen mukaan vanhempien mielenterveyden häiriöt lisäävät nuorten mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta yleisesti, mutta etenkin nuorilla, joilla on ennestään todettu mielenterveysongelmia.
Työkyvyttömyyden ohella matala koulutustaso vähentää mahdollisuuksia työllistyä. Peruskoulutuksen jälkeisten koulutuspolkujen jatkamiseksi sosiaalista osallisuutta, erityisesti luokkatyörauhaa, tulee vahvistaa. Työrauhalla tarkoitetaan kohtaamista ja välittämistä, vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä eikä ainoastaan sääntöjä ja kuria.
Suurimmalla osalla Suomessa syntyneistä lapsista ja nuorista menee hyvin. On kuitenkin joukko nuoria, joiden kasvu aikuiseksi on tavanomaisesta poikkeava. Joka neljäs 1987 syntynyt on saanut joko mielenterveyden ja käyttäytymisen diagnoosin tai hänelle on määrätty psyykenlääke 9–24-vuotiaana. Mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys oli myönnetty 1,4 prosentille 16–24-vuotiaista ja joka kolmastoista nuori oli ilman toisen asteen tutkintoa 28-vuotiaana. Nuorista miehistä yli 60 prosenttia oli naisia useammin ilman toisen asteen tutkintoa.
Väitöstutkimuksessa tutkittiin lapsuuden ja nuoruuden aikaisten sosiaalisten tekijöiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin, erityisesti mielenterveyteen ja koulutukseen. Tutkimuksella selvitettiin tekijöitä, jotka tukevat tai häiritsevät lasten ja nuorten hyvinvoinnin myönteistä kehitystä. Tekijöiden yhteyttä hyvinvointiin tarkasteltiin sosiaaliepidemiologisesta näkökulmasta. Sosiaalisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa toisin kuin biologisiin tekijöihin; yhteiskunta voi esimerkiksi tarjota apua ja tukea erilaisten palveluiden avulla.
Tutkimus tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistolla, joka kattaa lähes kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet lapset (vajaat 60 000). Kohorttiaineisto on koottu 1987 syntyneiden lasten rekisterin ympärille, johon muiden kansallisten rekisteriviranomaisten tietoja on yhdistetty. Kohorttiaineisto kattaa myös heidän vanhempiensa sosiaali- ja terveystietoja.
***
Filosofian maisteri Marko Merikukka väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 25.9.2020. Kansanterveystieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Associations of childhood social conditions and subsequent adulthood welfare – the longitudinal 1987 Finnish Birth Cohort register-based study (Lapsuuden elinolojen yhteydet aikuisuuden hyvinvointiin – Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteritutkimus). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tomi Oinas Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Marjo Renko. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisessa sairaalassa luentosalissa 6 klo 12. Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/69549139627?pwd=eWh1YXNQZ3lFb3R5aFdVN3JUZWFQUT09
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
FM Marko Merikukka
p. 040 647 5565
marko.merikukka@itla.fi
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede sekä lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
PCR-menetelmän käyttöönotto on nopeuttanut ihon pinnallisten sieni-infektioiden diagnostiikkaa20.9.2024 06:40:00 EEST | Tiedote
PCR-menetelmän käytön myötä sieni-infektioiden lääkehoito voidaan kohdentaa ja rajata huomattavasti nopeammin kuin viljelymenetelmää käytettäessä, uusi tutkimus osoittaa.
Kutsu medialle: Ruoantuotannon ja ympäristöterveyden yhteys19.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote
Miten ruoka pitäisi tuottaa ja valmistaa, että se säilyttäisi terveellisyytensä? Oulun yliopiston johtaman Argumenta-hankkeen Terve ympäristö ja terve ihminen ja Suomen Akatemian FOOD-tutkimusohjelman yhteinen yleisötilaisuus Helsingin yliopiston tiedekulmassa keskiviikkona 25.9. klo 13–15 haastaa tutkijat ja yleisön keskusteluun aiheesta.
Oulun yliopisto kehittää turvallista työympäristöä: ”Tilanteiden tunnistaminen arjessa tärkeää”18.9.2024 14:39:08 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa on otettu käyttöön eettiset ohjeet tasa-arvoisen ja syrjimättömän työympäristön vahvistamiseksi. Esihenkilöiden osaamista epäasiallisten tilanteiden tunnistamiseksi kehitetään.
Oulun yliopisto palkitsi työryhmiä - mukana turvallinen tila, digituki ja terveydenhuollon saavutettavuuden edistämistä18.9.2024 10:50:22 EEST | Tiedote
Digimentorit, kirjaston turvallisen tilan työryhmä, tuotantotalouden tutkimusyksikkö sekä suun terveyden digiloikkaa edistävä tutkimusryhmä palkittiin yliopiston arvojen mukaisesta toiminnasta.
Oulussa tutkitaan työajan fyysisen kuormituksen merkitystä terveydelle18.9.2024 06:39:00 EEST | Tiedote
Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä ja ehkäisee elintapasairauksia, mutta vähemmälle tarkastelulle on jäänyt työajan kuormituksen merkitys terveydelle. Oulun yliopisto ja ODL Liikuntaklinikka tutkivat, kuinka työ- ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja unen määrä ja laatu ovat yhteydessä terveyteen. Tutkimus on saanut Suomen Akatemiasta 420 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme