Perhetausta, kasvuympäristö ja yksilölliset tekijät määrittävät helsinkiläisnuorten hyvinvointia

Vuonna 2021 tehdyn Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella helsinkiläisnuorten tyytyväisyys omaan elämään on heikentynyt viime vuosien aikana. Ahdistuneisuus, yksinäisyys ja koulu-uupumus ovat yleistyneet, ja ilmiöt ovat pääsääntöisesti yleisempiä helsinkiläisnuorilla kuin koko maassa keskimäärin tai muualla pääkaupunkiseudulla. Kaupunginkanslian uudessa tutkimusjulkaisussa avataan ilmiötä tarkemmin tavoitteena tunnistaa miten yksilölliset tekijät, perhetausta, kasvuympäristö tai asuinalue ovat yhteydessä nuorten tyytyväisyyteen elämässä. Tutkimuksessa tunnistettiinkin lukuisa joukko tekijöitä niin yksilötasolta aina laajempaan kasvuympäristöön, jotka vaikuttivat nuorten hyvinvointiin joko kielteisesti tai myönteisesti.

Arkirytmin säännöllisyys ja liikkuminen lisäävät nuorten hyvinvointia

Tutkimuksen mukaan nuoren jokapäiväisellä arjen rytmillä on olennainen rooli. Nuoren epäsäännöllinen aamiais- tai unirytmi näkyi kielteisesti tyytyväisyydessä elämään, koetussa terveydessä, ahdistuneisuudessa ja koulu-uupumuksessa. Säännöllinen liikkuminen puolestaan heijastui myönteisesti tyytyväisyyteen elämässä ja koettuun terveyteen.

Yksilöön liittyvistä tekijöistä keskeinen oli myös sukupuoli. Pojat olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. He myös määrittivät terveytensä korkeintaan keskinkertaiseksi epätodennäköisemmin kuin tytöt. Lisäksi pojat kokivat yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta tai häirintää tyttöjä epätodennäköisemmin.

Asuinalueella ei selkeää yhteyttä nuorten koettuun hyvinvointiin – sosiaaliset suhteet ja kasvuympäristön turvallisuus keskeisemmässä roolissa

Nuoren yksilöllisten tekijöiden ja käyttäytymisen lisäksi tuloksissa korostuivat osallisuus, sosiaaliset suhteet ja kasvuympäristön turvallisuus. Nuoren kokemus siitä, että ei kuulu koulu- tai luokkayhteisöön näkyi esimerkiksi suurempana todennäköisyytenä kokea koulu-uupumusta, ahdistuneisuutta tai yksinäisyyttä. Päinvastaisesti jos nuori tykkäsi käydä koulua tai hänellä oli hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa, hän oli todennäköisemmin tyytyväinen elämäänsä ja koki epätodennäköisemmin ahdistuneisuutta tai yksinäisyyttä.

Kasvuympäristön turvattomuus, kuten syrjinnän, väkivallan ja kiusaamisen kokemukset, heijastuivat kielteisesti hyvinvointiin. Kasvuympäristön turvattomuutta kuvaavat tekijät näyttivät myös kasautuvan keskenään. Esimerkiksi häirinnän kokemukset olivat todennäköisempiä, jos nuori oli kokenut syrjintää, kiusaamista tai fyysistä uhkaa edeltävän vuoden aikana.

Nuoren asuinalueella ei ollut selkeää itsenäistä yhteyttä nuoren kokemaan hyvinvointiin, vaan näyttää siltä, että nuoren yksilölliset tekijät, perhetausta ja kasvuympäristö ovat asuinaluetta keskeisemmässä roolissa nuoren hyvinvoinnissa.  

Perheen taloudellinen tilanne määrittää nuorten tyytyväisyyttä elämään

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös helsinkiläisnuorten koetun hyvinvoinnin kehitystä perhetaustan perusteella. Viime vuosien aikana erot hyvinvoinnissa nuorten välillä ovat kasvaneet sen mukaan, miten he kokevat perheen taloudellisen tilanteen ja millainen koulutustausta heidän vanhemmillaan on. Esimerkiksi nuorista, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, vain 46 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä vuonna 2021, kun vastaava lukema oli 80 prosenttia nuorilla, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi.

Tyytyväisyys elämään on heikentynyt kaikilla helsinkiläisnuorilla verrattuna vuoteen 2017, mutta muita voimakkaammin se on heikentynyt perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokevilla nuorilla. Kyseinen ero on siinäkin mielessä merkityksellinen, että kun muut perhetaustaan, yksilöllisiin tekijöihin, kasvuympäristöön tai asuinalueeseen liittyvät tekijät on otettu huomioon määrittää perheen taloudellinen tilanne silti nuorten tyytyväisyyttä elämään. Toisin sanoen mitä paremmaksi perheen taloudellinen tilanne koetaan, sitä tyytyväisempiä nuoret ovat elämäänsä.

Tutkimusjulkaisun aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa Kouluterveyskyselyä ja siihen vuonna 2021 vastanneita Helsingissä koulua käyvien nuorten vastauksia. Yhteensä 14 837 nuorta 8. ja 9. luokalta sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuosikurssilta osallistui Kouluterveyskyselyyn Helsingissä kyseisenä vuonna.

Helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin ulottuvuudet – Perhetaustan ja kasvuympäristön yhteydet koettuun hyvinvointiin

Tiivistelmä

Lisätiedot:
Tutkija Suvi Määttä
Kaupunginkanslia, kaupunkitietoyksikkö
suvi.maatta@hel.fi
Puh. 040 588 7891

Viestinnän yhteyshenkilö
Katri Lehtonen
Kaupunginkanslia, ulkoinen viestintä
katri.lehtonen@hel.fi
Puh. 040 167 7302