Perhetausta, kasvuympäristö ja yksilölliset tekijät määrittävät helsinkiläisnuorten hyvinvointia
12.12.2022 10:00:37 EET | Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia | Tiedote

Vuonna 2021 tehdyn Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella helsinkiläisnuorten tyytyväisyys omaan elämään on heikentynyt viime vuosien aikana. Ahdistuneisuus, yksinäisyys ja koulu-uupumus ovat yleistyneet, ja ilmiöt ovat pääsääntöisesti yleisempiä helsinkiläisnuorilla kuin koko maassa keskimäärin tai muualla pääkaupunkiseudulla. Kaupunginkanslian uudessa tutkimusjulkaisussa avataan ilmiötä tarkemmin tavoitteena tunnistaa miten yksilölliset tekijät, perhetausta, kasvuympäristö tai asuinalue ovat yhteydessä nuorten tyytyväisyyteen elämässä. Tutkimuksessa tunnistettiinkin lukuisa joukko tekijöitä niin yksilötasolta aina laajempaan kasvuympäristöön, jotka vaikuttivat nuorten hyvinvointiin joko kielteisesti tai myönteisesti.
Arkirytmin säännöllisyys ja liikkuminen lisäävät nuorten hyvinvointia
Tutkimuksen mukaan nuoren jokapäiväisellä arjen rytmillä on olennainen rooli. Nuoren epäsäännöllinen aamiais- tai unirytmi näkyi kielteisesti tyytyväisyydessä elämään, koetussa terveydessä, ahdistuneisuudessa ja koulu-uupumuksessa. Säännöllinen liikkuminen puolestaan heijastui myönteisesti tyytyväisyyteen elämässä ja koettuun terveyteen.
Yksilöön liittyvistä tekijöistä keskeinen oli myös sukupuoli. Pojat olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. He myös määrittivät terveytensä korkeintaan keskinkertaiseksi epätodennäköisemmin kuin tytöt. Lisäksi pojat kokivat yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta tai häirintää tyttöjä epätodennäköisemmin.
Asuinalueella ei selkeää yhteyttä nuorten koettuun hyvinvointiin – sosiaaliset suhteet ja kasvuympäristön turvallisuus keskeisemmässä roolissa
Nuoren yksilöllisten tekijöiden ja käyttäytymisen lisäksi tuloksissa korostuivat osallisuus, sosiaaliset suhteet ja kasvuympäristön turvallisuus. Nuoren kokemus siitä, että ei kuulu koulu- tai luokkayhteisöön näkyi esimerkiksi suurempana todennäköisyytenä kokea koulu-uupumusta, ahdistuneisuutta tai yksinäisyyttä. Päinvastaisesti jos nuori tykkäsi käydä koulua tai hänellä oli hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa, hän oli todennäköisemmin tyytyväinen elämäänsä ja koki epätodennäköisemmin ahdistuneisuutta tai yksinäisyyttä.
Kasvuympäristön turvattomuus, kuten syrjinnän, väkivallan ja kiusaamisen kokemukset, heijastuivat kielteisesti hyvinvointiin. Kasvuympäristön turvattomuutta kuvaavat tekijät näyttivät myös kasautuvan keskenään. Esimerkiksi häirinnän kokemukset olivat todennäköisempiä, jos nuori oli kokenut syrjintää, kiusaamista tai fyysistä uhkaa edeltävän vuoden aikana.
Nuoren asuinalueella ei ollut selkeää itsenäistä yhteyttä nuoren kokemaan hyvinvointiin, vaan näyttää siltä, että nuoren yksilölliset tekijät, perhetausta ja kasvuympäristö ovat asuinaluetta keskeisemmässä roolissa nuoren hyvinvoinnissa.
Perheen taloudellinen tilanne määrittää nuorten tyytyväisyyttä elämään
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös helsinkiläisnuorten koetun hyvinvoinnin kehitystä perhetaustan perusteella. Viime vuosien aikana erot hyvinvoinnissa nuorten välillä ovat kasvaneet sen mukaan, miten he kokevat perheen taloudellisen tilanteen ja millainen koulutustausta heidän vanhemmillaan on. Esimerkiksi nuorista, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, vain 46 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä vuonna 2021, kun vastaava lukema oli 80 prosenttia nuorilla, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi.
Tyytyväisyys elämään on heikentynyt kaikilla helsinkiläisnuorilla verrattuna vuoteen 2017, mutta muita voimakkaammin se on heikentynyt perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokevilla nuorilla. Kyseinen ero on siinäkin mielessä merkityksellinen, että kun muut perhetaustaan, yksilöllisiin tekijöihin, kasvuympäristöön tai asuinalueeseen liittyvät tekijät on otettu huomioon määrittää perheen taloudellinen tilanne silti nuorten tyytyväisyyttä elämään. Toisin sanoen mitä paremmaksi perheen taloudellinen tilanne koetaan, sitä tyytyväisempiä nuoret ovat elämäänsä.
Tutkimusjulkaisun aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa Kouluterveyskyselyä ja siihen vuonna 2021 vastanneita Helsingissä koulua käyvien nuorten vastauksia. Yhteensä 14 837 nuorta 8. ja 9. luokalta sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuosikurssilta osallistui Kouluterveyskyselyyn Helsingissä kyseisenä vuonna.
Lisätiedot:
Tutkija Suvi Määttä
Kaupunginkanslia, kaupunkitietoyksikkö
suvi.maatta@hel.fi
Puh. 040 588 7891
Viestinnän yhteyshenkilö
Katri Lehtonen
Kaupunginkanslia, ulkoinen viestintä
katri.lehtonen@hel.fi
Puh. 040 167 7302
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Konsernijaosto kuuli Hekan ajankohtaiskatsauksen16.11.2026 18:59:16 EET | Tiedote
Kaupunginhallituksen konsernijaosto kuuli 16. marraskuuta Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan ajankohtaiskatsauksen. Konsernijaosto merkitsi katsauksen tiedoksi.
Helsingin kaupunginhallitus käsitteli aloitteita16.11.2026 17:06:36 EET | Tiedote
Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 16. marraskuuta aloitteita ja toivomusponsia. Kaupunginhallitus hyväksyi myös uuden rahoitusratkaisun Helsingin Asumisoikeus Oy:n eli Hason talouden vahvistamiseksi.
Helsingin matkailuvuosi jatkuu kasvussa – asukaskeskusteluun osallistuneilta vahva tuki matkailulle ja tapahtumille11.11.2026 12:00:36 EET | Tiedote
Helsingin matkailuvuosi on edennyt myönteisesti. Tammi–syyskuussa majoitusliikkeissä kirjattiin 4,1 prosenttia enemmän yöpymisiä kuin vuotta aiemmin. Myös hotellimarkkina ja kansainvälinen lentomatkustus ovat vahvistuneet. Syyskuussa toteutettuun avoimeen verkkokeskusteltuun osallistuneet helsinkiläiset suhtautuivat matkailuun ja tapahtumiin erittäin myönteisesti. Samalla osallistujat pitivät tärkeänä, että matkailun kasvu on hallittua ja kestävää.
Helsingfors firar Veckan för barnets rättigheter med ett mångsidigt evenemangsutbud10.11.2026 11:11:07 EET | Pressmeddelande
Helsingfors stad erbjuder barn, unga och familjer mångsidiga aktiviteter under Veckan för barnets rättigheter den 16–22 november. Det blir konst, berättelser, motion och samvaro på olika håll i staden. De flesta evenemang är avgiftsfria.
Helsinki juhlistaa Lapsen oikeuksien viikkoa monipuolisella tapahtumatarjonnalla10.11.2026 11:11:07 EET | Tiedote
Helsingin kaupunki tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille monipuolista ohjelmaa Lapsen oikeuksien viikolla 16.–22. marraskuuta. Luvassa on taidetta, tarinoita, liikuntaa ja yhdessäoloa eri puolilla kaupunkia. Suurin osa tapahtumista on maksuttomia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

