Perheväkivallan uhka on suurimmillaan avioeroa haettaessa
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 350 000 suomalaista avioparia, joista yli 22 000 erosi. Perheväkivaltaa mitattiin käyttämällä tietoja rikosilmoituksista ja sairaalahoitoa vaatineista vammoista. Kummallakin tavalla mitattuna väkivallan riski oli suurimmillaan avioeroa edeltävänä vuonna, jolloin avioerohakemus tyypillisesti jätetään.
- Paitsi että aiempi väkivalta voi johtaa eropäätöksen tekemiseen, avioeron hakeminen näyttäisi myös lisäävän väkivallan kärjistymisen riskiä, kertoo väestötieteen yliopistonlehtori Elina Einiö Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen tuloksissa näkyy myös naisten miehiä kohtaan harjoittama väkivalta. Se on kuitenkin huomattavasti miesten naisiin kohdistamaa perheväkivaltaa harvinaisempaa.
- Jos vaimo on eroprosessin aikana väkivallan tekijä, hän on usein samanaikaisesti myös miehen tekemän väkivallan uhri, Einiö selventää.
Perheväkivaltaa ja uhkauksia myös lapsiperheissä
Fyysisen väkivallan riski on suurentunut avioeroa edeltävänä vuonna myös niillä naisilla, joilla on alle 12-vuotiaita lapsia. Tämän lisäksi lapset näyttäisivät lisäävän todennäköisyyttä sille, että nainen joutuu erovuonna tai sitä seuraavana vuonna laittoman uhkauksen kohteeksi.
- Henkinen väkivalta näyttää jatkuvan hieman todennäköisemmin silloin, kun eronnut pari joutuu pitämään yhteyttä toisiinsa lasten takia, tarkentaa yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Vaikka henkinen väkivalta ei aiheuta fyysisiä vammoja, se voi aiheuttaa suurta stressiä ja toimia eron jälkeen koston välineenä.
- Aiemmin perheväkivaltaa kohdanneille naisille olisi tärkeää tarjota ammatillista tukea jo eroprosessin alussa, jotta väkivallan kärjistymistä ja sen jatkumista eron jälkeen voitaisiin estää, Metsä-Simola sanoo.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Marriage and Family -lehdessä ja saatavilla verkossa: https://doi.org/10.1111/jomf.12881
Lisätiedot:
Elina Einiö
Puh. 050 3199368
Sähköposti: elina.einio@helsinki.fi
Niina Metsä-Simola
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme