Perinnebiotooppien kartoittajat maastossa Pohjois-Pohjanmaalla

Tällä hetkellä ELY-keskuksella on maastossa neljä perinnebiotooppien kartoittajaa. Maastokauden työt alkavat Siikajokilaaksosta ja Pyhäjokilaaksosta. Tänä vuonna kartoituksia tehdään pääasiassa sisämaan kohteilla. Kartoitettavia kohteita on runsaasti mm. Siikalatvalla, Siikajoella, Oulujokilaaksossa, Vaalassa ja Pudasjärvellä. Alkukesä on käytetty maastotöiden valmisteluun ja maanomistajien tiedottamiseen. Vuonna 2019 alkaneet päivitysinventoinnit pyritään saamaan pääosin valmiiksi tämän kesän aikana.

Maastokäynnillä selvitetään kohteen tila

Maastokäynnillä kartoitetaan kohteen puusto, kasvillisuus ja maisemalliset arvot sekä selvitetään maanomistajaa haastattelemalla kohteen historiaa ja annetaan ohjeita kohteen hoitamiseen. Erityisesti mielenkiinnon kohteena on perinnemaisemille tyypillinen, mutta harvinaistunut kasvilajisto. Arvokkaiksi todettujen perinnemaisemien tiedot ja arvoluokka kirjataan ympäristöhallinnon ja Metsähallituksen yhteiseen paikkatietojärjestelmään. Tallennuksen jälkeen maanomistajan on mahdollista saada yhteenvetoraportti kohteen tiedoista. Inventointi ei velvoita maanomistajaa hoitamaan kohdetta, vaikkakin hoito on toki erittäin suositeltavaa. Inventointiin ja tallennuksiin pyydetään maanomistajan lupa.

ELY-keskuksen inventoija ottaa maanomistajaan yhteyttä ennen maastoinventointia. Maanomistaja tai kohteen hoitaja voi halutessaan tulla mukaan maastokäynnille ja saada samalla tietoa kohteesta, kohteelle soveltuvista hoitomuodoista ja hoidon rahoitusmahdollisuuksista. Inventoijat huomioivat työssään THL:n ohjeet koronavirustartunnan ehkäisemiseksi.

Tietoa arvokkaista kohteista tarvitaan

Pohjois-Pohjanmaan alueella on kartoitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen työnä jo noin 330 perinnebiotooppikohdetta, yhteensä runsaat 5 300 hehtaaria etupäässä Perämeren rannikolla, Pyhäjokilaaksossa, Kalajokilaaksossa, Kuusamossa ja Taivalkoskella. Inventoitavia kohteita on eri puolilla maakuntaa jäljellä noin 340 kappaletta (runsaat 2 000 hehtaaria).

Perinnemaisemat kartoitetaan uudelleen, koska 1990-luvulla kerätty tieto on jo vanhentunut. Luontotyyppien tila on muuttunut, uusille alueille on tehty ympäristösopimuksia ja vanhoja alueita on kasvanut umpeen. Maatalouden tukiohjelmakauden vaihtuessa tarvitaan tietoa arvokkaiden perinnebiotooppien sijainnista ja hoitotarpeista. Kartoitus ei velvoita maanomistajaa alueiden hoitamiseen eikä suojeluun, mutta arvokkaiden tai kunnostuskelpoisten kohteiden hoitoon on mahdollista hakea korvausta. Koko maassa tehtävää kartoitusta varten on laadittu yhtenäiset Perinnemaisemien inventointiohjeet https://www.doria.fi/handle/10024/136257.  

Mikäli maanomistajilla on vanha niitty, hakamaa tai metsälaidun, joka kaipaisi tarkempaa selvitystä, ELY-keskuksen inventoijat ottavat mielellään vastaan vinkkejä uusista kohteista.

Perinnebiotoopit ovat jäänteitä vanhasta maataloudesta ja ne tarvitsevat hoitoa säilyäkseen

Perinnebiotoopit ovat elinympäristöjä, joiden ominaispiirteet ja lajisto ovat kehittyneet pitkään jatkuneen perinteisen maankäytön, kuten laidunnuksen, niiton tai kaskiviljelyn myötä. Perinnebiotoopit jaetaan puustoisiin ja avoimiin luontotyyppeihin, joista puustoisia ovat metsälaitumet ja hakamaat ja avoimia erilaiset niityt ja kedot. Perinnebiotoopit muodostavat yhdessä niihin liittyvän rakennetun ympäristön, kuten vanhojen rakennusten, raunioiden ja riukuaitojen kanssa arvokkaita perinnemaisemia.

Pohjois-Pohjanmaan rannikolla karjanrehu saatiin merenrantaniityiltä, joista tunnetuimpia olivat valtavat Limingan niityt. Hailuodossa vakiintui omanlaisena niitto- ja laidunnusjärjestelmä, joka hyödynsi tarkoin saaren luonnonvaroja. Sisämaassa niitettiin jokivarsi- ja järvenrantaniittyjä, joita esimerkiksi Pudasjärven suunnalla oli runsaasti. Kuivan maan niityt olivat pieniä ja kivisiä kaskiahojen jäänteitä. Karja laidunsi metsissä.

Perinnebiotoopit ovat lajistollisesti rikkaimpia luontotyyppejämme ja tärkeitä monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kaikki maamme perinnebiotoopit ovat kuitenkin uhanalaisia. Vuoden 2018 luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa perinnebiotooppien 40 luontotyypistä peräti 38 arvioitiin äärimmäisen uhanalaisiksi ja kaksi erittäin uhanalaisiksi. Lajien uhanalaisuus on uudelleen arvioitu vuonna 2019. Suomen kaikista uhanalaisista eliölajeista lähes neljännes elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla

Perinnemaisemien säilyminen edellyttää oikeanlaista ja jatkuvaa hoitoa. Umpeenkasvaneitakin kohteita voidaan kunnostaa ja monilla niittykasveilla on maaperässä siemenpankki, jonka avulla ne hoidon alkaessa voivat uudelleen levittäytyä.

Perinnemaisemien hoitoon voi saada rahoitusta ympäristösopimusten kautta. Perinnemaiseman voi myös vuokrata laitumeksi tai muulla tavoin hoidettavaksi. Suomessa ympäristösopimuksilla hoidetaan nykyään noin 30 000 hehtaaria erilaisia niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Tavoitteena on kasvattaa hoidettua alaa koko Suomessa 60 000 hehtaariin, jotta perinnemaisemien luontotyypeillä ja niille erikoistuneella lajistolla olisi mahdollisuus säilyä.

Perinneympäristöjen harvinaistuessa on tärkeää kerätä tietoa jäljellä olevista arvokkaista kohteista, erityisesti heikentyneistä kohteista, joita olisi mahdollista kunnostaa.

Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmalla on konkreettisia tavoitteita Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Mukaan on valittu luontomme helmiä: monimuotoisuudelle ja uhanalaiselle eliölajistolle oleellisia elinympäristöjä, joiden säilymistä ja laatua toimilla parannetaan. Samalla turvataan luonnon ekosysteemipalveluita, kuten ruokatuotannolle oleellisten pölyttäjien elinvoimaisuutta.

Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen ja kunnostaa vuoden 2023 loppuun mennessä 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Kunnostettaviksi perinnebiotoopeiksi valitaan arvokkaimmat kohteet nyt käynnissä olevan perinnemaisemakartoituksen perusteella.