Perunasta Suomen maatalouspolitiikan muutoksen vertauskuva – Frex-tuotantotapa muuttaa viljelyn hiilinegatiiviseksi
Frex-perunoiden tuotantotapa on osoittanut, että perinteisten viljelytapojen ja teknologian yhdistäminen maaperän uudistamiseksi sitoo ilmakehän hiiltä enemmän kuin on oletettu – jopa ratkaisuksi asti. Koti- ja ravintolakeittiöt voivat vaikuttaa valinnoillaan Suomen suuntaan.
On selvää, että nykyinen luonnonvarojen hyödyntäminen on ilmastonmuutoksen torjumisen takia tiensä päässä. EU:n katse on Suomen metsissä, joiden käytön päätöksentekoa halutaan siirtää Brysseliin. Suomen kannalta ratkaisu saattaa kuitenkin olla maataloudessa.
Maataloutta on jo totuttu pitämään ympäristön kannalta hankalana yhtälönä. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat lannoitteet ja torjunta-aineet tuottavat monilukuisen määrän ongelmia sekä köyhdyttävät maaperän viljelyyn kelpaamattomaksi ja johtavat lopulta eroosioon.
Yli kolmannes maapallon maapinta-alasta on maatalouden käytössä ja tästä kolmasosa on jo menetetty eroosion ja saasteiden takia. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on suoraa seurausta maatalouden aiheuttamasta maaperän köyhtymisestä.
Luonnon monimuotoisuuden pelastamista pidetään jopa ilmastonmuutosta suurempana haasteena. Juuri tähän kytkeytyy EU-parlamentin tuore vaatimus, jonka mukaan kolmasosa Euroopan pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Biodiversiteettistrategia yhdistää sekä lajikadon että ilmastonmuutoksen torjunnan.
Suomen maatalouden erityisongelma kietoutuu turpeeseen – ei vain turpeen energiakäyttöön, vaan myös turvepeltoihin, joilla tarkoitetaan suomaiden kuivattamista viljelykäyttöön. Arviolta 50 prosenttia maataloutemme hiilidioksidipäästöistä tulee turvesoilta, joiden osuus peltopinta-alasta on kuitenkin vain 10 prosenttia.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa muutoksia myös maatalouden toimintatapoihin niin turvepelloilla kuin fossiilisiin lähteisiin perustuvaan tuotantoon.
Brexit-Britannian uusi maatalousohjelma ohittaa EU:n
Kun Britannia teki Brexitin eli irtautui EU:sta, saarivaltakunta on nähty kuin uppoavana ja taantuvana saarena. Mutta Britannian maatalouspolitiikka teki historiallisen käänteen pari viikkoa sitten, kun maatalousministeriö ja maataloustuottajien kansallinen liitto julkistivat yhdessä teollisuuden ja merkittävien valtakunnallisten kauppaketjujen kanssa uuden, kestävän kehityksen maatalousohjelman, jonka välineenä on Global Farm Metric -mittausjärjestelmä.
Samalla ministeriö antoi selkokielisen lausunnon, jonka mukaan politiikan muutos on mahdollista vain, koska Britannia vapautui EU:n lannoite- ja torjunta-aineklusterin ajamista viljelymenetelmistä ja direktiiveistä.
“Mittaaminen on avain kaikkeen. Kun käytössä on yhdenmukaistettu, globaali mittauskehys, meillä saattaa vihdoin olla mahdollisuus aidosti kestävän maatalouden ja elintarviketuotannon maailmanlaajuiseen renessanssiin. Voin vain sanoa, että toivon hartaasti, että näin käy”, kasvonsa muutokselle antanut prinssi Charles sanoi julkistuspuheessaan.
Englannin käyttöön ottama Global Farm Metric -omavalvontaan tarkoitettu mittaristo on laajennettu versio kestävän kehityksen mallista, jota kuvataan alun perin kukan seitsemällä terälehdillä Sustainability Flower, jonka on kehittänyt kansainvälinen luomu- ja biodynaamisten tuottajien, tukkujen ja kauppiaiden ajatuspaja Belbis Desert Club vuosina 2008-2009.
Uusi brittimalli on kiintoisa myös siksi, että se mahdollistaa nyt ei-luomutuottajat mukaan järjestelmään. Luomun ulkopuolella on muitakin toimintamalleja, joissa on tuloksena maaperän uudistuminen ja hiilen tehostunut sitoutuminen maaperään.
Maaperää uudistavasta tuotantotavasta käytetään käsitteitä regeneratiivinen viljely. Suomessa on myös Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin tutkimushanke Palopuron agroekologisessa kylässä. Palopurossa on luotu oma, alueellinen ekologinen järjestelmä, agroekologinen symbioosi. Palopuron symbioosissa ravinnekierrätys, ravinneomavaraisuus, bioenergia, lähiruoka, yritystoiminta ja sosiaalinen kestävyys kohtaavat.
Suomalainen Frex-tuotantotapa näyttää tietä
Yli 10 vuoden kokeilujen jälkeen usean tuottajan, tutkijan ja Skabam-yhtiön yhteistyönä on kehitetty Frex-tuotantotapa, jolla mm. monen huippukokin tuntemat Frex-perunat viljellään. Frex ei siis ole perunalajike vaan tuotemerkki ja tuotantotapa, joka tuottaa tutkitusti korkeat ravintoarvot ja sitä kautta myös ylivoimaisen hyvän maun perunaan.
Lisäksi Frex-viljelymenetelmä sitoo ilmakehän hiilidioksidia maaperään tavalla, jonka luulisi kiinnostavan niin tutkijoita kuin poliitikkoja. Frex-tuotantotavan maaperätutkimusraportit osoittavat, että maanviljely voi olla osa ratkaisua eikä ilmastonmuutosta ja lajikatoa kiihdyttävää.
Suomessa Frex näyttäytyy normimaatalouden poikkeamana ja joidenkin mielestä jopa häirikkönä, mutta sen kytkeminen laajempiin yhteyksiin kuten Englannin uuteen maatalousohjelmaan tai EU:n tavoitteisiin, nostaa Frexin merkitystä. Frex on juuri sitä, mitä maailma tällä hetkellä etsii.
Frex-viljelyssä teknologia ja luonto eivät ole törmäyslinjalla. Tulos on ekologisesti kestävällä pohjalla, koska Frex-viljely on hiilinegatiivista. Lisäksi viljelijä saa työstään reilun osuuden, koska halpuuttaminen ei ole tuotannon kärki. Siten Frex-tuotantotapa on kestävän kehityksen mukaista – se on maaperää uudistavaa, hiilinegatiivista sekä sosiaalisesti kestävää.
“Meillä on mittausdataa ja statistiikkaa peltojen ravinnepitoisuuksien lisäksi myös maaperän hiilen sitomiskyvystä. Jatkossa teemme mittauksia yhä tarkemmin, sillä tulokset ovat jo nyt pysäyttäviä”, Frexin takana olevan Skabam Oy:n Tapio Knuuttila kertoo.
Vaikka tulokset ovat alustavia ja mittausmenetelmät sekä vuosivertailut ovat kehitystyön alla, maaperän orgaaninen aines on noussut Frex-viljelyssä kolmessa vuodessa vakuuttavasti. Kyse on lupauksesta, että oikea viljelytapa sitoo ilmakehän hiilidioksiidin peltoon tavalla, joka muuttaa viljelyn ongelmasta ratkaisijaksi.
Jos Suomen 2,5 miljoonalla peltohehtaarilla tehtäisiin sama, Suomen vuotuiset 44.miljonaa tonnia hiilidioiksiidipäästöjä voitaisiin viljelytapa valitsemalla sitoa Frex-kokemuksen mukaan maaperään.
Frexin kaltainen, perinteisten viljelymenetelmien ja huipputeknologian analyytikan yhdistävä tuotantotapa - Frex-paradoksi - muuttaisi koko maanviljelyn luonteen ilmastohaitasta hyödyksi.
Tukijärjestelmistä riippuvainen maatalous voisikin yhtäkkiä olla merkittävä osa EU-alueen päästökauppaa - eikä vain lisäämällä peltoihin metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää maanparannusainetta, jonka ensisijainen tehtävä on auttaa teollisuutta pääsemään päästötavoitteeseensa – ja josta viljelijät maksavat.
Frex-menetelmä siirtää katseen Suomen metsistä pelloille. Jos ei näe metsää puilta, ei näe maaperän uudistamista ja parantamista mahdollisuutena, vaan uhkana olemassa oleville kemikaaliviljelyn rakenteille.
Kukapa viljelijöistä ei haluaisi olla osa ratkaisua ilmastonmuutoksen ja lajikadon vastaisissa toimissa. Sama koskee kuluttajia, ravintoloita ja kauppaa, jotka voivat vaikuttaa tuotevalinnoillaan Suomen suuntaan.
Teksti: Eeropekka Rislakki
LINKIT
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Frex-perunat ja -kananmunat
Pia Tapio-Knuuttila, pia.tapio@skabam.com, p. +358 50 448 3044
Tapio Knuuttila, tapio.knuuttila@skabam.com, p. +358 45 330 9808
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Viisi Tähteä
Palace on yhä paras ravintola – Brutaalibistro on Suomen oma ravintolatrendi18.5.2022 16:39:12 EEST | Tiedote
Helsinkiläinen Ravintola Palace on Suomen paras ravintola. Palace äänestettiin jo kolmannen kerran peräkkäin voittajaksi Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksessä. Seuraavina ovat helsinkiläiset BasBas, Savoy, Alexanderplats ja Grön. Vuoden ravintolahenkilö eli ”Ammattilaisten ammattilainen” on Michelin-tähtikokki ja ravintoloitsija Tommi Tuominen.
Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2022 julkistetaan Gastro-messuilla keskiviikkona 18.5. klo 15.3011.5.2022 14:37:08 EEST | Kutsu
Tervetuloa Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksen julkistamistilaisuuteen Gastro Helsinki 2022 -messuille Helsingin Messukeskukseen.
Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2022 -äänestys päättyy vappuaattona28.4.2022 14:26:29 EEST | Tiedote
Viisi Tähteä -verkkomedian järjestämä Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2022 -äänestys päättyy vappuaattona klo 24. Tulokset julkistetaan Gastro Helsinki 2022 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 18. toukokuuta kello 15.30.
Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2022 -äänestys käynnistyi – lista julki Gastro-messuilla toukokuussa4.4.2022 14:03:33 EEST | Tiedote
Viisi Tähteä -verkkomedian järjestämä Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2022 -äänestys käynnistyi maanantaina. Äänestysaikaa on 30. huhtikuuta saakka. Tulokset julkistetaan Gastro Helsinki 2022 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 18. toukokuuta.
Ukrainalais-virolainen maailmanmusiikin yhtye Svjata Vatra esiintyy tukikonserteissa Tampereella ja Helsingissä28.3.2022 12:26:50 EEST | Tiedote
Yksi Viron tunnetuimmista etnomusiikin kokoonpanoista, ukrainalais-virolainen Svjata Vatra, esiintyy tukikonserteissa Tampereella ja Helsingissä 21. ja 22. huhtikuuta. Konserttien tuotto lahjoitetaan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon Ukrainan sodan vuoksi kärsivien ihmisten auttamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme