Perunasta Suomen maatalouspolitiikan muutoksen vertauskuva – Frex-tuotantotapa muuttaa viljelyn hiilinegatiiviseksi

On selvää, että nykyinen luonnonvarojen hyödyntäminen on ilmastonmuutoksen torjumisen takia tiensä päässä. EU:n katse on Suomen metsissä, joiden käytön päätöksentekoa halutaan siirtää Brysseliin. Suomen kannalta ratkaisu saattaa kuitenkin olla maataloudessa.

Maataloutta on jo totuttu pitämään ympäristön kannalta hankalana yhtälönä. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat lannoitteet ja torjunta-aineet tuottavat monilukuisen määrän ongelmia sekä köyhdyttävät maaperän viljelyyn kelpaamattomaksi ja johtavat lopulta eroosioon.

Yli kolmannes maapallon maapinta-alasta on maatalouden käytössä ja tästä kolmasosa on jo menetetty eroosion ja saasteiden takia. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on suoraa seurausta maatalouden aiheuttamasta maaperän köyhtymisestä.

Luonnon monimuotoisuuden pelastamista pidetään jopa ilmastonmuutosta suurempana haasteena. Juuri tähän kytkeytyy EU-parlamentin tuore vaatimus, jonka mukaan kolmasosa Euroopan pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Biodiversiteettistrategia yhdistää sekä lajikadon että ilmastonmuutoksen torjunnan.

Suomen maatalouden erityisongelma kietoutuu turpeeseen – ei vain turpeen energiakäyttöön, vaan myös turvepeltoihin, joilla tarkoitetaan suomaiden kuivattamista viljelykäyttöön. Arviolta 50 prosenttia maataloutemme hiilidioksidipäästöistä tulee turvesoilta, joiden osuus peltopinta-alasta on kuitenkin vain 10 prosenttia.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa muutoksia myös maatalouden toimintatapoihin niin turvepelloilla kuin fossiilisiin lähteisiin perustuvaan tuotantoon.

Brexit-Britannian uusi maatalousohjelma ohittaa EU:n

Kun Britannia teki Brexitin eli irtautui EU:sta, saarivaltakunta on nähty kuin uppoavana ja taantuvana saarena. Mutta Britannian maatalouspolitiikka teki historiallisen käänteen pari viikkoa sitten, kun maatalousministeriö ja maataloustuottajien kansallinen liitto julkistivat yhdessä teollisuuden ja merkittävien valtakunnallisten kauppaketjujen kanssa uuden, kestävän kehityksen maatalousohjelman, jonka välineenä on Global Farm Metric -mittausjärjestelmä.

Samalla ministeriö antoi selkokielisen lausunnon, jonka mukaan politiikan muutos on mahdollista vain, koska Britannia vapautui EU:n lannoite- ja torjunta-aineklusterin ajamista viljelymenetelmistä ja direktiiveistä.

“Mittaaminen on avain kaikkeen. Kun käytössä on yhdenmukaistettu, globaali mittauskehys, meillä saattaa vihdoin olla mahdollisuus aidosti kestävän maatalouden ja elintarviketuotannon maailmanlaajuiseen renessanssiin. Voin vain sanoa, että toivon hartaasti, että näin käy”, kasvonsa muutokselle antanut prinssi Charles sanoi julkistuspuheessaan.

Englannin käyttöön ottama Global Farm Metric -omavalvontaan tarkoitettu mittaristo on laajennettu versio kestävän kehityksen mallista, jota kuvataan alun perin kukan seitsemällä terälehdillä Sustainability Flower, jonka on kehittänyt kansainvälinen luomu- ja biodynaamisten tuottajien, tukkujen ja kauppiaiden ajatuspaja Belbis Desert Club vuosina 2008-2009.

Uusi brittimalli on kiintoisa myös siksi, että se mahdollistaa nyt ei-luomutuottajat mukaan järjestelmään. Luomun ulkopuolella on muitakin toimintamalleja, joissa on tuloksena maaperän uudistuminen ja hiilen tehostunut sitoutuminen maaperään.

Maaperää uudistavasta tuotantotavasta käytetään käsitteitä regeneratiivinen viljely. Suomessa on myös Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin tutkimushanke Palopuron agroekologisessa kylässä. Palopurossa on luotu oma, alueellinen ekologinen järjestelmä, agroekologinen symbioosi. Palopuron symbioosissa ravinnekierrätys, ravinneomavaraisuus, bioenergia, lähiruoka, yritystoiminta ja sosiaalinen kestävyys kohtaavat. 

Suomalainen Frex-tuotantotapa näyttää tietä

Yli 10 vuoden kokeilujen jälkeen usean tuottajan, tutkijan ja Skabam-yhtiön yhteistyönä on kehitetty Frex-tuotantotapa, jolla mm. monen huippukokin tuntemat Frex-perunat viljellään. Frex ei siis ole perunalajike vaan tuotemerkki ja tuotantotapa, joka tuottaa tutkitusti korkeat ravintoarvot ja sitä kautta myös ylivoimaisen hyvän maun perunaan.

Lisäksi Frex-viljelymenetelmä sitoo ilmakehän hiilidioksidia maaperään tavalla, jonka luulisi kiinnostavan niin tutkijoita kuin poliitikkoja. Frex-tuotantotavan maaperätutkimusraportit osoittavat, että maanviljely voi olla osa ratkaisua eikä ilmastonmuutosta ja lajikatoa kiihdyttävää.

Suomessa Frex näyttäytyy normimaatalouden poikkeamana ja joidenkin mielestä jopa häirikkönä, mutta sen kytkeminen laajempiin yhteyksiin kuten Englannin uuteen maatalousohjelmaan tai EU:n tavoitteisiin, nostaa Frexin merkitystä. Frex on juuri sitä, mitä maailma tällä hetkellä etsii.

Frex-viljelyssä teknologia ja luonto eivät ole törmäyslinjalla. Tulos on ekologisesti kestävällä pohjalla, koska Frex-viljely on hiilinegatiivista. Lisäksi viljelijä saa työstään reilun osuuden, koska halpuuttaminen ei ole tuotannon kärki. Siten Frex-tuotantotapa on kestävän kehityksen mukaista – se on maaperää uudistavaa, hiilinegatiivista sekä sosiaalisesti kestävää.

“Meillä on mittausdataa ja statistiikkaa peltojen ravinnepitoisuuksien lisäksi myös maaperän hiilen sitomiskyvystä. Jatkossa teemme mittauksia yhä tarkemmin, sillä tulokset ovat jo nyt pysäyttäviä”, Frexin takana olevan Skabam Oy:n Tapio Knuuttila kertoo.

Vaikka tulokset ovat alustavia ja mittausmenetelmät sekä vuosivertailut ovat kehitystyön alla, maaperän orgaaninen aines on noussut Frex-viljelyssä kolmessa vuodessa vakuuttavasti. Kyse on lupauksesta, että oikea viljelytapa sitoo ilmakehän hiilidioksiidin peltoon tavalla, joka muuttaa viljelyn ongelmasta ratkaisijaksi.

Jos Suomen 2,5 miljoonalla peltohehtaarilla tehtäisiin sama, Suomen vuotuiset 44.miljonaa tonnia hiilidioiksiidipäästöjä voitaisiin viljelytapa valitsemalla sitoa Frex-kokemuksen mukaan maaperään.

Frexin kaltainen, perinteisten viljelymenetelmien ja huipputeknologian analyytikan yhdistävä tuotantotapa - Frex-paradoksi - muuttaisi koko maanviljelyn luonteen ilmastohaitasta hyödyksi.

Tukijärjestelmistä riippuvainen maatalous voisikin yhtäkkiä olla merkittävä osa EU-alueen päästökauppaa - eikä vain lisäämällä peltoihin metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää maanparannusainetta, jonka ensisijainen tehtävä on auttaa teollisuutta pääsemään päästötavoitteeseensa – ja josta viljelijät maksavat.

Frex-menetelmä siirtää katseen Suomen metsistä pelloille. Jos ei näe metsää puilta, ei näe maaperän uudistamista ja parantamista mahdollisuutena, vaan uhkana olemassa oleville kemikaaliviljelyn rakenteille. 

Kukapa viljelijöistä ei haluaisi olla osa ratkaisua ilmastonmuutoksen ja lajikadon vastaisissa toimissa. Sama koskee kuluttajia, ravintoloita ja kauppaa, jotka voivat vaikuttaa tuotevalinnoillaan Suomen suuntaan.

Teksti: Eeropekka Rislakki

LINKIT

Frex-kananmunat.

Frex-perunat: kiinteät, jauhoiset ja yleisperunat.

Kuvia medialle.