Peruskorjattu Hanasaaren kulttuurikeskus on taas avoinna

Puolitoista vuotta kestäneiden mittavien peruskorjaustöiden aikana Hanasaaren julkisivu sai uuden ilmeen. Myös nykyaikaistetut sisätilat hohtavat uutuuttaan.

”Lopputulos on kerrassaan upea. Hanasaari on peruskorjauksen jäljiltä valoisampi ja ilmavampi, mutta kulttuurikeskuksen arkkitehtonisista ominaispiirteistä ei ole silti tingitty. Olemme vaalineet tarkoin Hanasaaren kulttuuriperintöä itse rakennuksen näkökulmasta ja suojelleet taidetta, jolla on aina ollut keskeinen rooli”, kertoo Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman.

Kronmanin mukaan erityisen tärkeää oli, että projekti valmistui suunnitellussa aikataulussa. 

”Sekä Senaatti-kiinteistöt rakennuttajana että NCC urakoitsijana ovat tehneet hienoa työtä. Peruskorjaukseen kuului sekä uudistus- että korjaustyöt, joten se oli hankkeesta vastaaville melkoinen haaste”, toteaa Kronman.

Valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Petri Turku on samaa mieltä.Vaikka Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto onkin Hanasaaren hallinnollinen päämies, kiinteistön omistaa Suomen valtio, joka on myös vastannut peruskorjaushankkeesta.

”Olemme todella tyytyväisiä näin mittavan hankkeen lopputulokseen. Sekä Hanasaarelle luvattu aikataulu, että allianssiurakoitsijan kanssa syksyllä 2015 sovittu budjetti pitivät”, Turku sanoo.

Suomen valtion osuus hankkeesta on 30 miljoonaa euroa, ja lisäksi rahasto sekä Hanasaari ovat investoineet omia varojaan uuteen tekniikkaan, kalusteisiin ja muihin sisustuselementteihin. 

Arkkitehtuuri, design ja sisustus

Hanasaari sai peruskorjauksessa uuden, neljännen kerroksen. Myös julkisivu on uusittu, joskin entiseen tunnistettavaan tyyliin. Aulaan on lisätty isot, pihalle antavat ikkunat avaruuden tunnetta luomaan, ja siellä on nyt bistro sekä viinibaari. Myös hotellihuoneille, ravintolalle sekä kokous- ja asiakastiloille on tehty mittava kasvojenkohotus.

Arkkitehtonisesta suunnittelusta ja laajennuksesta ovat vastanneet arkkitehdit Mika Penttinen ja Kirsi Korhonen. Suunnittelutoimisto Koko3 on Jukka Halmisen johdolla vastannut sisustuksesta ja suunnitellut myös joitakin kalusteita. Kivi ja Tuuli Sotamaa ovat suunnitelleet kalusteet noin puoleen yhteensä 66 hotellihuoneesta.

”Sotamaan perhe on antanut vuosien varrella Hanasaarelle oman vahvan leimansa. Alkuperäisen sisustuksen suunnitteli Yrjö Sotamaa, ja nyt oman panoksensa ovat antaneet hänen lapsensa Tuuli ja Kivi Sotamaa. Se tuntuu erityisen hienolta”, Kronman toteaa.  

Hanasaari on ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, joten Ruotsi on luonnollisesti monessa mukana.

”Ruotsi näkyy joka puolella rakennusta olevassa taiteessa, mutta myös sisustuksen yksityiskohdissa. Monissa hotelli- ja kokoushuoneissa on nähtävissä itävaltalais-ruotsalaisen muotoilijan Josef Frankin vaikutus. Lisäksi osa kokoustiloista on saanut nimensä ruotsalaiskeksintöjen, kuten jakoavaimen ja dynamiitin mukaan”, Kronman kertoo.

Kronman haluaa tarjota elämyksen, joka hivelee kulttuurikeskuksen kävijöiden kaikkia aisteja. 

”Hanasaaren tehtävänä on välittää tietoa suomalais-ruotsalaisen yhteistyön hyödyistä sekä vahvistaa suomalaisten yhteenkuuluvuutta muiden Pohjoismaiden kanssa. Haluamme lisätä keskinäistä tietämystä ja ymmärrystä Suomen ja Ruotsin kielestä, kulttuurista sekä yhteiskuntaelämästä. Uudet, kauniit tilat tarjoavat kokonaisvaltaisen elämyksen. Hanasaari aikoo lisäksi laajentaa taidekokoelmaansa muun muassa ulkopuolella olevaan taidepuistoon”, Kronman kertoo.   

Valokuvia voi vapaasti käyttää viittauksena Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen.

Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto on Hanasaaren hallinnollinen päämies, jolla on ylin vastuu Hanasaaren toiminnasta.

www.hanaholmen.fi