Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys lisääntyivät merkittävästi korona-aikana

16.6.2021 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Jaa

Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi, ja tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ahdistuksen kokemuksessa suuret, kertovat keväällä tehdyn Kouluterveyskyselyn 2021 ensimmäiset tulokset.

Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi, ja tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ahdistuksen kokemuksessa suuret, kertovat keväällä tehdyn Kouluterveyskyselyn 2021 ensimmäiset tulokset.

Niiden 8.- ja 9.-luokkalaisten osuus, jotka kertoivat kevään kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on lisääntynyt merkittävästi aiempiin Kouluterveyskyselyihin nähden. Vuoden 2021 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta raportoi 19 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Tytöt (30 %) kokivat ahdistuneisuutta huomattavasti yleisemmin kuin pojat (8 %). Vuosina 2013–2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 16–20 prosenttia tytöistä, 6 prosenttia pojista ja 11–13 prosenttia kaikista vastaajista.

Tytöt ovat raportoineet jo aiemmissa Kouluterveyskyselyissä lisääntyvästi ahdistuneisuudesta ja poikia enemmän. Kevään 2021 kyselyn edellisiä kyselyjä korkeammissa luvuissa näkyy todennäköisesti pandemian vaikutus, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä. Tytöt ovat olleet poikia enemmän huolissaan pandemiasta, erityisesti läheisten sairastumisen mahdollisuudesta. Etäopiskelu ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet tyttöihin poikia voimakkaammin.

”On tärkeää selvittää ahdistuneisuuden taustatekijöitä ja löytää ne oppilasryhmät, jotka ovat kaikkien haavoittuvimpia. Tästä saamme lisää selvyyttä, kun kyselyn aineistoa ryhdytään analysoimaan tarkemmin syksyllä”, kertoo Aalto-Setälä.

Myös yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt

Myös itsensä yksinäiseksi tuntevien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on kasvanut viime vuosina. Vuosina 2017–2019 itsensä yksinäiseksi tunsi 10–11 prosenttia, vuoden 2021 keväällä 16 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista. Tytöt (22 %) tunsivat itsensä yksinäisiksi yleisemmin kuin pojat (9 %). Nuoret kokivat myös terveytensä aiempaa heikommaksi. Vuonna 2021 joka neljäs (26 %) 8.- ja 9.-luokkalainen koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun vuosina 2006–2019 näin koki vajaa viidennes (16–21%) nuorista.

Aalto-Setälän mukaan korona-aika on ollut nuorille raskasta. Siihen on liittynyt paljon epävarmuutta, arjen struktuurien vähenemistä ja yksinoloa, kun nuorten koulunkäyntiä, vapaa-aikaa ja harrastuksia on rajoitettu voimakkaasti. Samanaikaisesti opiskeluhuoltopalvelut ovat olleet käytössä vain rajoitetusti.

”Suurin osa nuorista pärjää hyvin pandemian jälkeenkin. Koulujen yhteisöllinen tuki ja erilainen ryhmä- ja harrastetoiminta tukevat paluuta tavallisempaan ja ikävaiheen mukaiseen arkeen”, arvioi Aalto-Setälä. ”Erityistä huomiota ja tukitoimia tarvitsevat nyt ne nuoret, joilla jo entuudestaan on ollut erilaisia haasteita, joko opillisia tai mielenterveyteen liittyviä.”

Aalto-Setälän mukaan nyt on tärkeää panostaa nuorten yhteiseen toimintaan ja nuorisotyöhön kunnissa. Lisäksi tulee varmistaa opiskeluhuoltopalveluiden riittävyys ja kehittää nuorten mielenterveyden lähipalveluita. ”Tämä muutos on käynnistetty jo ennen pandemiaa, osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.”

Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyyn vastasi 109 138 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (87 %), 94 383 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (77 %), 47 410 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (65 %) sekä 23 234 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (arviolta 35 %).

Muut Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan THL:n tulospalvelussa ja Hyvinvointiareena-koulutustapahtumassa syyskuussa 2021. Oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat loppuvuonna 2021.

Kouluterveyskyselyn 2021 KUVA-mittaristoon kuuluvat indikaattorit Sotkanetissä

Kouluterveyskysely

Mielen hyvinvointi koronaepidemian aikana

Lisätietoja nuorten mielenterveydestä:

Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri, THL
puh. 029 524 7437

Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö, THL
puh. 029 524 8323

Lisätietoja Kouluterveyskyselystä:

Anni Matikka
tutkija, THL
puh. 029 524 7322

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

korona-aikaKouluterveyskyselymielenterveys

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote

Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet

THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme