Perusoikeus moniammatilliseen AVH-kuntoutukseen ei toteudu

Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon sairastanut on oikeutettu kuntoutukseen, jossa otetaan huomioon hänen erityistarpeensa. Kuntoutuksen pitää alkaa jo ensimmäisessä hoitavassa sairaalassa ja jatkua intensiivisenä usein kuukausia.

Aivoliiton tuoreen tutkimusraportin mukaan sairastumisen jälkeisinä ensimmäisinä kuukausina vain noin 15 prosenttia pääsee moniammatilliseen kuntoutukseen.AVH-kuntoutus toteutuu Suomessa keskimäärin heikosti.

Kuntoutukseen pääsyssä eroa sairaanhoitopiirien välillä

- Moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyvien osuus on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan 40-50 prosenttia, mutta tätä ei edelleenkään saavuteta yhdessäkään sairaanhoitopiirissä. Vain neljässä päästään hyvälle yli 25 %:n tasolle, sanoo neurologian erikoislääkäri ja Aivoliiton tutkijalääkäri Mika Koskinen. Hän on tutkinut AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteuttamista vuosina 2013-2015.

Moniammatilliseen kuntoutukseen kuuluu suosituksen mukaan vähintään päivittäin fysioterapiaa, kolmesti viikossa toiminta- ja puheterapiaa sekä viikoittain neuropsykologista kuntoutusta. Keskimäärin kuntoutuja tarvitsee ainakin kolmea eri terapiaa.
- Niissä yksiköissä, joissa toteutuu suositusten mukainen kuntoutus, kuntoutuu 80 % entiseen kotiinsa. Muista yksiköistä vain 66 % kotiutuu entiseen kotiin, kertoo Mika Koskinen.

Kuntoutukseen pääsyssä on merkittävää eroa sairaanhoitopiirien välillä ja myös kotikunnalla on paikoin suurta merkitystä.
- Eläkeikäisen on monin paikoin vaikeaa, ellei mahdotonta, päästä intensiiviseen kuntoutukseen, vaikka olisi ennen sairastumista ollut täysin omatoiminen. Tämä on erittäin huolestuttavaa perustuslaillisen tasa-arvon näkökulmasta. Kuntoutus on tehokasta kaikenikäisille, Mika Koskinen toteaa.Mika Koskisen mukaan AVH-kuntoutuksen tehostaminen säästää kokonaiskustannuksia.

- Aivoverenkiertohäiriön sairastamisen jälkeinen akuuttihoito sekä kuukauden moniammatillinen kuntoutus maksavat yhteensä noin 20 000 euroa. Sen jälkeen päästään kotiin ja pääsääntöisesti mitään laitoshoitoa ei enää tarvita. Yhden vuoden laitoshoito maksaa 50 000 euroa. Kymmenessä vuodessa maksetaan siis puoli miljoonaa euroa yhtä ilman kuntoutusta jäänyttä kohti, laskee Mika Koskinen.

Kuinka AVH-kuntoutusta on kehittävä?

Tutkimusraportin tulosten mukaan AVH-kuntoutusta on kehittävä seuraavasti:

- AVH-kuntoutus tulee aloittaa välittömästi moniammatillisena ja sitä on jatkettava tarpeeksi pitkään.

- AVH-kuntoutus tulee keskittää riittävän isoihin yksiköihin, joissa hoidetaan keskeytyksettä pelkästään AVH-potilaita. Laskennallisesti tämä tarkoittaa 100 000 asukasta kohden 16 kuntoutuspaikkaa.

- Jokaiselle kuntoutujalle on laadittava kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista ja ajantasaisuutta AVH-yhdyshenkilön tulee seurata.

- Tehokkaaseen välittömästi alkavaan moniammatilliseen kuntoutukseen pääsy tulee taata asuinpaikasta ja iästä riippumatta.

- Koulutusta moniammatillisen AVH-kuntoutuksen mahdollisuuksista ja merkityksestä tulee lisätä.

- Lähivuosina tulisi uudelleen arvioida, ovatko tehdyt toimenpiteet riittäviä ja toteutuuko Käypä hoito -suosituksen mukainen kuntoutus.

Edellä mainittu yhteenveto jatkotoimenpiteistä perustuu Aivoliitto ry:n projektiin ja valtakunnalliseen tutkimukseen, joka on nimeltään AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen toteutuminen 2013-2015. Projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja osa Yksi elämä -terveystalkoita.

Edellisen kerran Aivoliitto tutki AVH-potilaiden kuntoutuksen toteutumista vuosilta 2006-2009 ja jo silloin sen todettiin olevan puutteellista.
- Muutamaa valopilkkua lukuun ottamatta tilanne ei tunnu noista vuosista kohentuneen, Mika Koskinen kertoo.

Lähes 25 000 suomalaista sairastaa vuosittain aivoverenkiertohäiriön (AVH) eli aivoinfarktin, aivoverenvuodon tai ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA). Maassamme elää arviolta vähintään 100 000 AVH:n sairastanutta.

AVH-kuntoutuksen seurantatutkimuksen loppuraportti on julkaistu Aivoliitto ry:n julkaisusarjassa, raportti 11 ja se löytyy pdf-muodossa Aivoliiton sivuilta: www.aivoliitto.fi/raportit

Lisätietoja:

Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen, p. 040 7321 900, mika.koskinen@aivoliitto.fi

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, p. 040 833 1511, tiina.viljanen@aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi

Tiedotteen lähettäjä
Päivi Seppä-Lassila
Viestintäpäällikkö
Aivoliitto ry
Suvilinnantie 220900 TURKU
p. 040 715 5198
paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi
www.aivoliitto.fi

Liitteet:
Kartta (jpg)
Moniammatillinen AVH-kuntoutus on perusoikeus (pdf)