Perusteellinen purkukartoitus mahdollistaa neitseellisten raaka-aineiden säästymistä ja materiaalitehokkuutta – Hartela mukana kiertotalouden pilottihankkeessa

Suomessa syntyy rakennus- ja purkujätettä ympäristöministeriön arvion mukaan noin 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomen jätelainsäädännön mukaan 70 % tästä pitäisi saada hyötykäyttöön. 

Rakentamisen kiertotaloudessa tavoitteena on saada materiaalit ja rakennusosat pysymään mahdollisimman pitkään kierrossa niiden arvo säilyttäen.  

Hartela on mukana Helsingin kaupungin kiertotalousklusterissa, jossa eri toimijat edistävät yhdessä rakennusmateriaalien sekä rakennusosien kierrätystä ja saatavuutta. Yhtenä ensimmäisistä konkreettisista toimenpiteistä kehitetään materiaalien kierron alustaekosysteemin konseptia ja toimintamallia Vattuniemen pilottikohteiden avulla.  

Pilottihankkeessa puretaan 16 huonokuntoista toimistokiinteistöä Lauttasaaren Vattuniemestä. Tarkoituksena on, että purkukiinteistöjen materiaaleista mahdollisimman paljon päästäisiin hyödyntämään rakentamisessa, mieluusti sellaisenaan. Vattuniemen hankkeesta on tarkoitus synnyttää toimintamalli, jota voidaan soveltaa muissakin purkukohteissa. 

Purkukartoitus on hankkeen kiertotalouden tiekartta  

Purkuhankkeissa on tärkeää löytää purettaville materiaaleille sellaista uusiokäyttöä ja kierrätystä, jolla vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja minimoidaan ympäristövaikutuksia. Keskeinen haaste purkuhankkeissa on selvittää, miten uudelleen käytettävien rakennustuotteiden kelpoisuus uudessa rakennuskohteessa osoitetaan tilaajalle ja rakennusvalvonnalle. Purkukartoitus on rakennushankkeen käytännön kiertotaloussuunnitelma, jossa kuvataan purettavan kiinteistön eri materiaalien määrä, laatu ja mahdollisuudet uudelleenkäyttöön. 

”Vattuniemen hankkeessa meillä on perusteellisen purkukartoituksen myötä tarjolla aikaisempaa paremmin lähtötietoa, mitä kaikkea materiaalia on käytettävissä. Materiaaleja on tarkoitus hyödyntää myös ristiin ja olemme tarjonneet meidän purkukartoitusta muille kumppaneille materiaalien hyödyntämistä varten. Voimme itse käyttää esimerkiksi toisesta rakennuksesta saatua tiiltä omassa rakennuksessamme”, sanoo Hartelan hankekehityspäällikkö Emma Grönlund.  

”Purettavassa rakennuksessa on paljon terästä, jonka hyödyntämistä tutkimme esimerkiksi arkkitehtonisissa yksityiskohdissa. Rakentamisesta jäävää ylijäämäpuuta voidaan käyttää paikan päällä vaikkapa istutuslaatikoissa tai hyönteishotelleissa. Tiilimurskaa voidaan käyttää esimerkiksi pihamateriaalina”, Grönlund kuvailee.  

Hankekehitysvaiheessa paras paikka vaikuttaa  

Hankekehitysvaihe on rakentamisessa optimaalisin vaihe tuoda kiertotaloutta mukaan, koska silloin eri ratkaisuihin voidaan vaikuttaa eniten.  

”CE-merkinnät ja materiaalien hyväksyttämiset tuovat uutta tutkittavaa ja mietittävää hankkeeseen. Materiaaleja, joilla ei ole CE-merkintää voidaan hyödyntää tarvittaessa viranomaisluvalla ja tällaiseen selvittelyyn on hyvä varata aikaa”, kertoo Hartelan ympäristöpäällikkö Riitta Heliö. 

Kiertotalous vaatii alan toimijoilta uudenlaista ajattelua ja saumatonta yhteistyötä rakentajien, viranomaisten, rakennuttajien, arkkitehtien ja tilaajien välillä.  

”Jos jokainen ei tee omaa osuuttaan, menee muutokseen kohti suljettua materiaalien kiertoa liian pitkään. Kiertotalouden esteitä ovat myös asenne ja epäilys. Liian usein kiertotalous nähdään kalliina, hankala tai riskialttiina. Koko alalla on tässä oppimista vielä edessä”, sanoo Grönlund.  

”Tulevaisuudessa jo rakenteiden ja materiaalien suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida, että ne olisi purkuvaiheessa mahdollista irrottaa rakenteista ehjinä. Tällöin niitä voitaisiin hyödyntää uudessa kohteessa sellaisenaan”, täydentää Heliö.  

Kuva: Kari Ylitalo