Petran kuulut papyrukset ovat viimein tutkijoiden ulottuvilla

Jordanialaisesta Petran rauniokaupungista löytyneet hiiltyneet papyrukset avasi työryhmä Helsingin yliopistossa professori Jaakko Frösénin johdolla. Viisiosaisen julkaisusarjan The Petra Papyri viimeinen osa julkistettiin lokakuussa 2018 Yhdysvaltain tutkimusinstituutissa Ammanissa. Kaikkien tutkijoiden käytettävissä ovat nyt kreikkalaisten tekstien lisäksi niiden englanninkieliset käännökset, johdannot ja selitykset.
Uutta tietoa Rooman valtakunnan arkipäivästä
Petran tekstit kohauttivat tiedemaailmaa, koska antiikin arkipäivästä kertovia dokumentteja on julkaistu Egyptistä kymmeniä tuhansia, mutta muualta Rooman valtakunnasta äärimmäisen vähän. Näin laajan arkiston löytyminen antaa tutkijoille mahdollisuuden verrata, ovatko papyruksissa esiintyvät ilmiöt olleet yleisiä Välimeren alueella vai rajoittuneet pelkästään Egyptiin.
Petran papyrukset todistavat, että kirjurit laativat pääosin samanlaisia asiakirjoja ympäri Välimerta. Jotkut Konstantinopolissa päätetyt juridishallinnolliset uudistukset otettiin kuitenkin Palestiinassa käyttöön nopeammin kuin Egyptissä. Tutkijat yllätti myös Petrassa noudatettu outo käytäntö, jonka mukaan maaomaisuuden siirto rekisteröitiin veroluetteloihin vasta vuosia kaupan jälkeen. Vastaavaa ilmiötä ei tunneta mistään muualta Rooman valtakunnasta.
Petra tuhoutui luultua myöhemmin
Arkiston päähenkilö on Theodoros Obodianoksen poika, joka eteni kirkollisella uralla aina arkkidiakoniksi asti. Tekstit kertovat paljon hänen perheestään ja sen omistuksista, viljelymaasta, taloista ja orjista. Dokumenteissa esiintyy yli sata miespuolista henkilöä ja noin 20 naista. He edustavat Petran maataomistavaa luokkaa, kirkonmiehiä ja sotilaita.
Kyseessä on perhearkisto, jossa on ennen kaikkea omaisuuden siirtoon ja verotukseen liittyviä asiakirjoja 500-luvun kristillisestä Petrasta. Petran piti yleisen käsityksen mukaan olla jo tuhoutunut vuosina 363 ja 551 tapahtuneissa maanjäristyksissä ja kokonaan hylätty. Koska arkiston ajoitetut tekstit yltävät 530-luvulta 590-luvulle ja kaupungin hallinto toimii normaalisti, vanha teoria on selvästi virheellinen. Lopullinen tuho tapahtui aikaisintaan 600-luvulla.
Petran väestö oli monikielistä
Petran papyrusrullat ovat poikkeuksellisen pitkiä, pisin niistä n. 8,5 metriä. Kaksi rullista käsittää yli 500 riviä kreikankielistä tekstiä. Petran väestö puhui kuitenkin nabatean kieltä, joka oli läheistä sukua aramealle ja arabialle. Monet paikannimet taas ovat arabiaa, joten Petran väestö vaikuttaa olleen kaksi- tai kolmikielistä. Koska kaikki on kirjoitettu kreikan aakkosilla, joissa vokaalitkin ovat luettavissa, arkisto antaa uutta tietoa arabian kielen historiasta ennen islamia, erityisesti paikallisesta ääntämisestä ja murre-eroista.
Papyrustekstit antoivat vihjeen myös pyhiinvaelluskeskuksesta läheisen Aaroninvuoren ylätasangolla. Siellä suomalainen kaivausryhmä on kaivanut esiin vanhan nabatealaisen temppelin sekä sen raunioille 400-luvulta lähtien rakennetun Aaronin pyhiinvaelluskeskuksen. Suomen Tiedeseura on kustantanut aiheeseen liittyen kolmiosaisen julkaisusarjan Petra – The Mountain of Aaron.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori emeritus Jaakko Frösén: jaakko.frosen@helsinki.fi, puh. 040 7028512
Dosentti Antti Arjava: antti.arjava@skr.fi, puh. 050 3857600
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme