Picassosta Pyykköön -näyttely tuo espanjalaiset mestarit ja suomalaisen taiteen kärkinimet kesällä Kangasalle

Lahtisten kokoelmaa ovat vuosikymmenten ajan kartuttaneet lehtimies ja kustantaja Urpo Lahtinen (1931–1994), vaimonsa ja yhtiökumppaninsa Hymy Lahtinen (1930–2017) sekä poikansa Jeppe Lahtinen.

Kimmo Pyykkö -taidemuseon näyttelyssä kokoelmasta on esille maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, keramiikkaa sekä tekstiilitaidetta.

Espanja on ollut Lahtisille tärkeä paikka ja espanjalainen taide erityisenä kiinnostuksen kohteena.Espanjalaisista 1900-luvun suurista nimistä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa nähdään Pablo Picasson, Antoni Tàpiesin, Joan Mirón ja Antonio Sauran töitä.

Suomalainen modernismi on näyttelyssä esillä monipuolisesti. Teoksia nähdään muun muassa Alpo Jaakolalta, Unto Koistiselta, Erik Enrothilta ja Kimmo Kaivannolta.

Muita suomalaisen taiteen kärkinimiä näyttelyssä ovat Essi Renvall, Mau­ri Faven, Arvo Siikamäki, Kimmo Pyykkö ja lukuisat muut. Marjatta Tapiolan maalaama Hymy Lahtisen muotokuva on ensimmäistä kertaa esillä julkisesti.
 
Brittiläisen Tony Craggin veistos Puinen kristalli on yksi näyttelyn helmistä. Teos on valmistettu parkalevystä, suomalaisesta kuusipuusta. Näyttelyn kansainvälisiä taiteilijoita edustavat myös belgialaissyntyinen Cobra-ryhmän taiteilija Corneille ja unkarilainen Gèza Samu.

Osa teoksista on ollut esillä Urpo Lahtisen edustuskodissa Villa Urpossa Ylöjärvellä ja osa Urpo Lahtisen ja Hymy Lahtisen yksityiskodeissa. Teoskokonaisuuden valitsee taiteilija Matti Kulmala.

Lehtimiehestä taiteen kerääjäksi

Tuleva lehtimies Urpo Lahtinen oli kiinnostunut kuvataiteista jo koululaisena. Hän maalasi Kotkan satamassa kuvia laivoista ja myi niitä merimiehille. Taiteilijaa hänestä ei tullut, vaan ura löytyi lehtialalta.

Lahtisten kokoelman synty juon­taa vuoteen 1952, kun Urpo Lahtinen sai juttumatkallaan lahjoitukse­na tamperelaisen Taisto Toivosen väri­puupiirroksen Teurastamo.

Vuonna 1957 Urpo ja Hymy Lahtinen perustivat Suomen ensimmäisen ilmaisjakelulehden Tamperelaisen. Idean mainostuloilla elävään kaupunkilehteen Urpo Lahtinen sai stipendimatkaltaan Hollannista De Echo -nimisestä ilmaisjakelulehdestä. 1960-luvulle tultaessa Lahtisten yritystoiminta – Lehtimiehet Oy – kasvoi vauhdilla erityisesti sensaatiolehti Hymyn menestyksen myötä.

Lahtisten taidekokoelma karttui yritystoiminnan rinnalla. Kokoelmaan hankittiin säännöllisesti maalauk­sia, veistoksia ja grafiikkaa. Hankinnoissa korostui rakkaus taiteeseen.

Nykyään noin 800 teoksen kokoelma on Jeppe Lahtisen omistuksessa. Keräilijänä hän on jatkanut vanhempiansa tiellä hankkimalla vain sellaisia teoksia, joista hän aidosti pitää.

– Taiteen kerääminen taitaa olla sukuvika. Voi sanoa, että taiteesta tulee keskeinen osa elämää, kun sen keskellä kasvaa. Olen lapsesta saakka käynyt näyttelyissä ja tavannut mielenkiintoisia ihmisiä ja taiteilijoita. Ja kiinnostus taiteeseen on siirtynyt myös tyttärilleni Kukalle ja Klaaralle, joiden kautta kokoelman elämä jatkuu, Jeppe Lahtinen kertoo.

– Tällä hetkellä suurin nälkä on tyydytetty ja keskityn enemmän kokoelman hoitoon. Tähän tosin vaikuttaa myös rakas vaimoni, joka on laittanut ostokiellon, hän jatkaa.

Picassosta Pyykköön – Lahtiset keräilijöinä 16.6.–9.9.2018
Kimmo Pyykkö -taidemuseon 1. ja 2. kerroksessa.

Näyttelyn mediakuvia:https://www.dropbox.com/sh/4n9zqel3xsczomi/AAAzySXI4q4ebU6MdZyE2VoAa?dl=0

Teostiedot ja kuvaajien nimet tiedostojen nimissä. Nimet mainittava julkaistaessa.
Lisää kuvia pyydettävissä tiedottajalta.