Pienelle sienelle maistui pihka jo 40 miljoonaa vuotta sitten

Pihka on erite, jota kasvit tuottavat esimerkiksi runkoon tulleiden vaurioiden suojaksi. Eräät pikkuruiset sienet ovat löytäneet siitä aivan oman herkkupöytänsä. Pihkan hyödyntäminen ei kuitenkaan ole uusi keksintö, sillä nykyisten sienilajien lähisukulaisia on löydetty 20–40 miljoonaa vuotta vanhoista meripihkapaloista.
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä biologi Hanna Tuovila on kuvannut tieteelle uusina lajeina yhteensä seitsemän uutta pihkalla kasvavaa sienilajia Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Kiinasta. Näistä neljä kasvaa havupuilla ja loput lehtipuilla.
– Tämän sieniryhmän pihkalla elävien lajien määrä on paljon suurempi kuin mitä aiemmin on ajateltu. Melkein voi sanoa, että jos jokin puu tuottaa pihkaa, on olemassa sitä ravintonaan käyttävä tämän sieniryhmän laji, Hanna Tuovila sanoo.
Suomesta on löytynyt toistaiseksi vain yksi pihkaa hyödyntävä laji, pihkaneula, mutta Ruotsista ja Norjasta kaksi.
– Se toinenkin laji siis varmasti löytyy meiltä jossain vaiheessa. Itse asiassa minulla on aineistossani lukuisia tieteelle uusia lajeja erityisesti Suomesta, mutta myös muualta maailmasta. Lajeista osa kasvaa pihkalla ja osa lahopuulla tai jäkälien loisina, ja ne pitää kuvata tieteelle sitten myöhemmin, Hanna Tuovila toteaa.
Uusien lajien määrälle ei ole näkyvissä loppua, kun apuna käytetään sienten perimästä otettuja näytteitä. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin myös paljon perinteisiä mikroskooppisia rakenteita, joiden perusteella uudet lajit voidaan erottaa jo kuvatuista lajeista. Tieteellistä lajikuvausta varten nämä tuntomerkit pitää selvittää mahdollisimman tarkasti tekstinä ja kuvina.
– Latinankielistä kuvausta ei sentään onneksi enää tarvita, Hanna Tuovila naurahtaa.
_____________________
KK, FM Hanna Tuovila väittelee 14.6.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sticky business – diversity and evolution of Mycocaliciales (Ascomycota) on plant exudates" (Mycocaliciales-lahkoon kuuluvien pihkalla kasvavien sienilajien monimuotoisuus ja evoluutio). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 2041, Viikinkaari 5.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot:
Hanna Tuovila, puh. 050 336 4734
Linkit:
Tutkijaprofiili
Hanna Tuovila Tuhat-tutkimustietokannassa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme