Pienelle sienelle maistui pihka jo 40 miljoonaa vuotta sitten
10.6.2013 08:09:57 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Pihka on erite, jota kasvit tuottavat esimerkiksi runkoon tulleiden vaurioiden suojaksi. Eräät pikkuruiset sienet ovat löytäneet siitä aivan oman herkkupöytänsä. Pihkan hyödyntäminen ei kuitenkaan ole uusi keksintö, sillä nykyisten sienilajien lähisukulaisia on löydetty 20–40 miljoonaa vuotta vanhoista meripihkapaloista.
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä biologi Hanna Tuovila on kuvannut tieteelle uusina lajeina yhteensä seitsemän uutta pihkalla kasvavaa sienilajia Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Kiinasta. Näistä neljä kasvaa havupuilla ja loput lehtipuilla.
– Tämän sieniryhmän pihkalla elävien lajien määrä on paljon suurempi kuin mitä aiemmin on ajateltu. Melkein voi sanoa, että jos jokin puu tuottaa pihkaa, on olemassa sitä ravintonaan käyttävä tämän sieniryhmän laji, Hanna Tuovila sanoo.
Suomesta on löytynyt toistaiseksi vain yksi pihkaa hyödyntävä laji, pihkaneula, mutta Ruotsista ja Norjasta kaksi.
– Se toinenkin laji siis varmasti löytyy meiltä jossain vaiheessa. Itse asiassa minulla on aineistossani lukuisia tieteelle uusia lajeja erityisesti Suomesta, mutta myös muualta maailmasta. Lajeista osa kasvaa pihkalla ja osa lahopuulla tai jäkälien loisina, ja ne pitää kuvata tieteelle sitten myöhemmin, Hanna Tuovila toteaa.
Uusien lajien määrälle ei ole näkyvissä loppua, kun apuna käytetään sienten perimästä otettuja näytteitä. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin myös paljon perinteisiä mikroskooppisia rakenteita, joiden perusteella uudet lajit voidaan erottaa jo kuvatuista lajeista. Tieteellistä lajikuvausta varten nämä tuntomerkit pitää selvittää mahdollisimman tarkasti tekstinä ja kuvina.
– Latinankielistä kuvausta ei sentään onneksi enää tarvita, Hanna Tuovila naurahtaa.
_____________________
KK, FM Hanna Tuovila väittelee 14.6.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sticky business – diversity and evolution of Mycocaliciales (Ascomycota) on plant exudates" (Mycocaliciales-lahkoon kuuluvien pihkalla kasvavien sienilajien monimuotoisuus ja evoluutio). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 2041, Viikinkaari 5.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot:
Hanna Tuovila, puh. 050 336 4734
Linkit:
Tutkijaprofiili
Hanna Tuovila Tuhat-tutkimustietokannassa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta22.6.2026 10:49:05 EEST | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.
Lemmikkeihin kohdistuva väkivalta jää viranomaisilta helposti huomaamatta22.6.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi herkemmin kuin väkivalta. Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa kerätty aineisto paljastaa myös, että eläinsuojelurikoksista tuomitut rangaistukset ovat usein lieviä.
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme