Helsingin yliopisto

Pienet avaruuteen lähetettävät hyperspektrikamerat tuovat tietoa maapallosta ja aurinkokunnasta - avaruustutkijoille 1,2 miljoonan rahoitus Suomen Akatemialta

Jaa

Uusi suomalainen avaruushanke kehittää teknologiaa, joka vähentää merkittävästi avaruusoperaatioiden kustannuksia. Hankkeessa kehitetään satelliitteihin laitettavia älykkäitä kameroita sekä kaukokartoitusdatan tehokkaampaa käsittelyä, mitä voidaan hyödyntää uusissa kaupallisissa ja tieteellisissä sovelluksissa.

VTT:n kehittämä ensimmäisen sukupolven pienikokoinen hyperspektrikamera ja siinä käytettävä Fabry-Perot interferometri. Kuva: Leevi Annala
VTT:n kehittämä ensimmäisen sukupolven pienikokoinen hyperspektrikamera ja siinä käytettävä Fabry-Perot interferometri. Kuva: Leevi Annala

Suomen akatemia on myöntänyt 1,2 miljoonan rahoituksen tälle hankkeelle, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja VTT.

Spektri paljastaa taivaankappaleen koostumuksen

Avaruusteollisuudessa on käynnissä muutos, jossa pienet avaruuteen soveltuvat hyperspektrikamerat ovat tulleet yhä tärkeämmiksi.

Hyperspektrikamerat kuvaavat kohdetta useilla valon aallonpituuksilla aina näkyvästä infrapunaan asti. Tällöin jokaiselle kuvan pisteelle muodostuu spektri. Tätä voidaan hyödyntää tunnistamaan kuvattavan kohteen ominaisuuksia, kuten kuinka paljon sitä esiintyy kuvassa tai mistä aineesta kohde koostuu. Avaruudessa kameroita voidaan hyödyntää maapallon ja aurinkokunnan kohteiden tarkkailuun.

–Suomi, erityisesti VTT, on pioneeri pienikokoisten hyperspektrikameroiden kehittämisessä, kertoo hankkeen koordinaattori ja päätutkija dosentti Tomas Kohout Helsingin yliopistosta.

Laitteita ja ohjelmistoja nanosatelliiteille suomalaisvoimin

Ensimmäisen sukupolven pienet hyperspektrikamerat ovat parhaillaan maankiertoradalla Aalto-1 ja Reaktor Hello World nanosatelliiteissa.

Uuden hankkeen tutkijat kehittävät seuraavan sukupolven pieniä hyperspektrikameroita ja niiden tuottaman datan käsittelyä. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, jotka mahdollistavat entistä itsenäisemmät tehtävät maan ja aurinkokunnan tutkimuksessa.

–Tässä hankkeessa kehitetään sekä laitteita että ohjelmistoja nanosatelliiteille. Tavoitteena on vähentää tulevaisuuden avaruushankkeiden kustannuksia, Kohout jatkaa.

Kolmivuotisessa Älykästä hyperspektrikuvausta maan ja planeettakunnan kaukokartoituksen uudelle aikakaudelle (Smart-HSI) – tutkimushankkeessa Helsingin yliopisto keskittyy aurinkokunnan muihin kohteisiin, Maanmittauslaitos maapallon tarkkailuun, VTT kameroiden kehittämiseen ja Jyväskylän yliopisto kameran tuottaman datan prosessointiin.

Koko hankkeen budjetti on 1,7 miljoonaa euroa. Smart-HSI -hanke alkaa tammikuussa 2021.

Smart-HSI-konsortio: Älykästä hyperspektrikuvausta maan ja planeettakunnan kaukokartoituksen uudelle aikakaudelle

Hankkeessa kehitetään uuden sukupolven miniatyroituja hyperspektrikameroita ja älykkäitä laskennallisia menetelmiä, jotka mahdollistavat näiden kameroiden käytön autonomisissa tehtävissä maapallon ja planeettojen havainnoinnissa. Uusien laskennallisten menetelmien, pienikokoisten hyperspektrisensoreiden ja edistyneiden algoritmien käyttö yhdessä CubeSat-alustojen kanssa vähentävät merkittävästi avaruusoperaatioiden kustannuksia. Tutkimuksen tulokset mahdollistavat uudet, tällä hetkellä saavuttamattomat havainnot, joilla on ennennäkemätön alueellinen ja ajallinen kattavuus. Tavoitteena on, että hyperspektrikameroista tulee helpommin käytettävä työkalu uusille kaukokartoitussovelluksille, jotka edistävät tieteen uudistumista ja mahdollistavat uudet tieteelliset läpimurrot ja kaupalliset sovellukset maan ja avaruuden kaukokartoituksessa.

Tutkimus toteutetaan Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa (FGI), ja VTT:llä.

Linkki Suomen Akatemian rahoituspäätökseen

Lisätietoja:

Dosentti Tomas Kohout, University of Helsinki (tomas.kohout@helsinki.fi / +358294151008)

Professori Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus(eija.honkavaara@nls.fi / +35829 531 4716)

Dosentti Ilkka Pölönen, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta (ilkka.polonen@jyu.fi / +358400248140)

Vanhempi tutkija Harri Ojanen, VTT, (harri.ojanen@vtt.fi / +358504821354)

Kuva: VTT:n kehittämä ensimmäisen sukupolven pienikokoinen hyperspektrikamera ja siinä käytettävä Fabry-Perot interferometri (Kuva: Leevi Annala)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

VTT:n kehittämä ensimmäisen sukupolven pienikokoinen hyperspektrikamera ja siinä käytettävä Fabry-Perot interferometri. Kuva: Leevi Annala
VTT:n kehittämä ensimmäisen sukupolven pienikokoinen hyperspektrikamera ja siinä käytettävä Fabry-Perot interferometri. Kuva: Leevi Annala
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Wilma-palautteella yhteys oppimiseen ja hyvinvointiin30.11.2020 11:03:48 EETTiedote

Opettaja voi antaa palautetta oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä tunnilla Wilma-järjestelmän avulla. Sanna Oinaan väitöstutkimuksen mukaan Wilma-merkinnöillä on yhteys oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan osa oppilaista ilahtui Wilma-palautteesta, toisaalta osa koki turhautumista jäädessään ilman palautemerkintöjä. Tutkimus osoittaa, että tukeutuminen Wilma-palautteeseen voi ohjata oppilaan huomion oppitunnilla käyttäytymiseen oppimisen sijaan.

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme