Pienhiukkasten kammiomittauksille standardit

Ilmakehän tapahtumia voidaan tutkia kokeellisesti suurehkoissa laatikoissa, mittauskammioissa, jotta pienhiukkasten muodostumiseen liittyviä mekanismeja voidaan ymmärtää paremmin. Kammiossa ilmakehän olosuhteita kuten lämpötilaa, ilmanpainetta, kosteutta, kaasuja ja hiukkasia muutetaan kontrolloidusti.
Nyt tuon laatikon olosuhteet ja tutkimuksessa käytetyt menetelmät on standardoitu Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) johtamassa tutkimuksessa. Kymmenet kammiomittauksia tekevät tutkimusryhmät seuraavat jatkossa tutkimuksessa laadittuja sääntöjä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Protocols -lehdessä.
Ilmaston lämpeneminen riippuu myös pienhiukkasista
Mitä tapahtuu, kun maapallon lämpötila nousee? Mitä tapahtuu pilville, mitä niiden heijastavuudelle, mitä pienhiukkasten synnylle?
Ilman pienhiukkaset vaikuttavat oleellisesti ilmaston lämpenemiseen. Esimerkiksi pilviä ei synny ilman hiukkasia: pilvet tarvitsevat syntyäkseen siemenen, ytimen, jonka ympärille kosteus alkaa tiivistyä. Myös pilvien väri ja heijastavuus riippuvat pilvien sisältämistä pienhiukkasista.
Nykyisillä laitteilla pystytään seuraamaan, kuinka ilman kaasuista syntyy pienhiukkasia, aivan hiukkasten synnyn ensimmäisestä vaiheesta alkaen, nanometrin mittaisten molekyyliklusterien tasolla. Kuinka ne muodostuvat, kuinka katoavat? Hiukkasten synnyssä kiinnostaa erityisesti, kuinka nopeasti molekyyliklusterit muodostuvat ja kasvavat ja kuinka paljon hiukkasia lopulta syntyy.
Tutkimuksessa laadittu standardi määrittää, kuinka kammiomittaukset tulisi suorittaa ja miten niistä lasketaan hiukkasten muodostumis- ja kasvunopeudet virherajoineen. Standardisoinnin jälkeen eri kammiomittaukset ovat helposti verrattavissa toisiinsa.
Simuloinnilla menneeseen ja tulevaan
Osa ilman pienhiukkasista on peräisin ihmisten toiminnasta, osa luonnosta. Nykyisin noin 10-50 % koko ilmakehän kaasuista ja hiukkasista – aerosoleista – on ihmisen toiminnan tuottamaa.
Kammiomittauksilla pystytään simuloimaan paitsi tulevia, myös vuosisatojen tai -tuhansien takaisia maapallon olosuhteita. Voidaan esimerkiksi simuloida, millaisia ilma ja pilvet olivat ennen teollista aikaa tai ennen ihmisiä.
Nanometrien kokoisten pienhiukkasten syntyä ja vaikutusta tutkimalla voimme ymmärtää paremmin valtavia globaaleja ilmiöitä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään – kuten ilmastonmuutosta.
Lubna Dada, Katrianne Lehtipalo, Jenni Kontkanen, Tuomo Nieminen, Rima Baalbaki, Lauri Ahonen, Jonathan Duplissy, Chao Yan, Biwu Chu, Tuukka Petäjä, Kari Lehtinen, Veli-Matti Kerminen, Markku Kulmala & Juha Kangasluoma. Formation and growth of sub-3-nm aerosol particles in experimental chambers.Nature Protocols, 12 February 2020.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Lubna Dada, Helsingin yliopisto
050 448 8568
lubna.dada@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna PellinenViestintäpäällikkö
Puh:+358 43 8245 394johanna.p.pellinen@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme