Juha Kaariaho Kymenlaakson Sähköverkolta kertoo, että netotus on automaattisesti käytössä kaikilla pientuottajilla, joiden tuotanto on enintään 100 kVA. Asiakas näkee Online-palvelussa netotetun sähkönkulutuksen ja ylijäämäsähkön määrän eli ulos myydyn sähkön. Käyttämättä jäänyt tuotanto hyvitetään asiakkaalle verkkopalvelulaskulla.

Alkusysäyksen netotukselle antoivat 2019 hyväksyttyyn EU:n lainsäädäntöön kuuluvat asetus ja direktiivi, jotka lisäsivät sähkömarkkinoiden joustavuutta ja kuluttajakeskeisyyttä. Sähkömarkkinalaki on mahdollistanut tunnin sisäisen netotuksen vuoden 2021 alusta lähtien, ja se tulee kaikille verkkoyhtiöille pakolliseksi 1.1.2023. Pientuotannon netotus toteutetaan Fingridin datahub-järjestelmän kautta.

Miten netotus toimii?

Tuntikohtainen netotus koskee pientuotantoa, jonka teho on alle 100 kVA.

Jos sähköä sekä tuotetaan että kulutetaan saman tunnin aikana, tuotettu sähkö alentaa suoraan ostettavan sähkön määrää. Tällöin kulutuksesta vähennetään tuotetun energian määrä. Jos tuotetun sähkön määrä ylittää kulutuksen, näyttävät kulutustiedot tuolta ajalta nollaa.

Esimerkkinä: Jos samalle tunnille on tullut yhteensä 4 kilowattituntia ostoa ja 2 kilowattituntia myyntiä, lopputulos on nettona 2 kilowattituntia ostoa. Asiakasta laskutetaan tämän mukaisesti.

Mitä hyötyä netotuksesta on?

Aurinkosähkön oma käyttö on pientuottajalle edullisempaa kuin sen myynti ulos. Pientuottaja ei enää osta ja myy sähköä yhtä aikaa saman tunnin aikana, vaan kaikki itse tuotettu sähkö menee ensisijaisesti omaan käyttöösi.

Netotuksen myötä pientuottajalle syntyy säästöä sähkön ostokustannuksissa. Säästöä tulee jokaiselta itse tuotetulta ja käytetyltä kilowattitunnilta verkkopalvelun ja energian käyttömaksuista ja sähköverosta. Perusmaksuihin netotus ei vaikuta.