Finanssiala ry

Piia-Noora Kauppi: Aikooko uusi hallitus käydä duunareiden taskuilla?

Jaa

Säästäminen ja sijoittaminen ovat jo tänä päivänä entistä useamman palkansaajan harrastus, ei mikään rikkaiden etuoikeus, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Yli miljoona suomalaista on rahastosijoittajia. Heistä 39 prosenttia on työväestöä tai alempia toimihenkilöitä. Tämä ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta tutkimuksesta, johon on haastateltu 2 500:aa suomalaista.

”Kansalaisten uskoa säästämiseen ja sijoittamiseen ei tule heikentää uusilla veroilla, vaan verotuksen tulee olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Toivon, että hallitusneuvottelijat Säätytalolla ottavat tämän viestin vakavasti. Esillä ollut ehdotus uudesta institutionaalisille sijoittajille suunnatusta lähdeverosta olisi paha isku tavallisten suomalaisten säästämiseen. Vaikka lähdevero kohdistuisi instituutioihin, veron lopullisia maksajia olisivat palkansaajat, eläkeläiset sekä tieteen ja taiteen tekijät”, toteaa Kauppi.

Suurimpia kärsijöitä olisivat suomalaiset rahastosijoittajat, joiden tuottoja vero välittömästi pienentäisi. Työeläkeyhtiöiden joutuminen osinkojen verotuksen kohteeksi loisi painetta eläkkeiden leikkauksiin ja eläkemaksujen korotukseen.

Eläkevakuutusmaksuihin kohdistuu muutenkin tulevaisuudessa korotuspainetta. Ei ole vastuullista politiikkaa ajaa veromuutoksia, jotka entisestäänkin nostaisivat näitä maksuja.

Yleishyödyllisten yhteisöjen osinkojen lähdevero pienentäisi niiden mahdollisuuksia tukea tieteen ja taiteen tekijöitä. Vuosittain Suomessa jaetaan apurahoja yli 500 miljoonaa euroa. Lähdeveroa ehdottaneet ovat perustelleet esitystään sillä, että sen avulla isketään ulkomaisiin sijoittajiin. Asialla on raadollinen kääntöpuolensa, kuten yritysjuridiikan professori Reijo Knuutinen toteaa -artikkelissaan Verotus-lehdessä 2/2019.

Knuutisen mukaan verotuksen kohdistaminen ”erityisesti ulkomaisiin sijoittajiin” ei olisi hyvä signaali maailmassa, jossa kilpaillaan sijoituksista, investoinneista tai rahoitustoimijoiden sijoittautumisesta. Kohdentaminen vain ulkomaisiin sijoittajiin ei myöskään onnistu. Lähdevero koskisi väistämättä myös suomalaisten yhteisöjen osinkoja.

Kauppi muistuttaa, että osinkojen lähdevero antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille, joita tarjotaan rajat ylittävästi Suomeen. EU:ssa rahastot ovat keskittyneet Irlantiin ja Luxemburgiin, joissa on puolet unionin rahastopääomista. Lähdevero Suomessa tekisi rahastojen rekisteröinnin esimerkiksi Irlantiin houkuttelevaksi. Suomen ja Irlannin välinen verosopimus estää Suomea verottamasta Irlantiin maksettavia suomalaisia osinkoja. Irlanti puolestaan ei verota rahastojen saamia osinkoja. Irlannin lisäksi esimerkiksi Britannian ja Ranskan kanssa solmitut verosopimukset rajoittaisivat jatkossakin Suomen verotusoikeutta näihin maihin maksettuihin osinkoihin.

Lähdeveroa on perusteltu myös sillä, että Saksassa on käytössä osinkojen lähdevero. Maiden välisiä verojärjestelmiä on kuitenkin hyödytöntä vertailla, koska sijoitusrahastomallit poikkeavat niin olennaisesti toisistaan. Euroopan reunalla olevan pienen talousalueen ja Euroopan talouden jättiläisen vertailu esimerkiksi investointivetovoimassa ei ole perusteltua.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Laittoman uhkauksen siirtyminen virallisen syytteen alaiseksi on oiva päätös pitkälle uralle29.5.2020 08:02:58 EESTTiedote

Oikeusministeriö esittää, että laiton uhkaus muuttuisi virallisen syytteen alaiseksi, jos rikos kohdistuu työtään tekevään henkilöön. Tällä hetkellä laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli syytettä ei voida nostaa, ellei uhri sitä vaadi. Finanssiala ry:n eläköityvä vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen on odottanut tätä hetkeä yhdeksän vuotta.

Suomalaispankkeja uhkaa mittava yhteisvastuulasku – voi vaarantaa talouden elpymistä27.5.2020 09:51:53 EESTTiedote

Koronapandemian laukaisema talouskriisi voi aiheuttaa suomalaispankeille pahimmassa tapauksessa lähes 2 miljardin euron lisälaskun muissa pankkiunionimaissa tapahtuvien kriisien vuoksi. ”Jos suomalaispankit joutuvat maksamaan tuntuvia määriä ylimääräisiä vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, se heikentää niiden kykyä jatkaa kotitalous- ja yritysasiakkaidensa luotottamista. Tämä vaikuttaa koko Suomen talouden kykyyn toipua talouskriisistä”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Miten meitä huijataan? – seuraa Luotain-tilaisuutta suorana tänään kello 8:3027.5.2020 07:30:00 EESTTiedote

Toukokuun 27. päivänä Finanssiala ry (FA) järjestää virtuaalisen Luotain-tilaisuuden. Tilaisuus alkaa kello 8.30, ja sen aiheena ovat erilaiset huijaukset ja niiden tunnistaminen. Puhujina ovat Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell, Kyberturvallisuuskeskuksen Juha Tretjakov sekä Finanssialan turvallisuus- ja varautumisjohtaja Niko Saxholm. Lisäksi FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi esittelee finanssialan tuoretta julistusta, jossa kerrotaan muun muassa kuinka pankit auttavat kotitalous- ja yritysasiakkaitaan koronakriisissä.

Miten meitä huijataan? – seuraa Luotain-tilaisuutta suorana 27.5. kello 8:3026.5.2020 15:16:53 EESTTiedote

​Toukokuun 27. päivänä Finanssiala ry (FA) järjestää virtuaalisen Luotain-tilaisuuden. Tilaisuus alkaa kello 8.30, ja sen aiheena ovat erilaiset huijaukset ja niiden tunnistaminen. Puhujina ovat Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell, Kyberturvallisuuskeskuksen Juha Tretjakov sekä Finanssialan turvallisuus- ja varautumisjohtaja Niko Saxholm. Lisäksi FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi esittelee finanssialan tuoretta julistusta, jossa kerrotaan muun muassa kuinka pankit auttavat kotitalous- ja yritysasiakkaitaan koronakriisissä.

Finanssialan julistus: Suomessa toimivat pankit tukevat kansantaloutta koronakriisissä20.5.2020 06:30:00 EESTTiedote

Suomessa toimivat pankit auttavat kotitalous- ja yritysasiakkaitaan koronakriisissä. Tästä ovat konkreettisena näyttönä yli 200 000 laina-asiakkaalle myönnetyt joustot lainanlyhennyksiin. Nyt julkistettava finanssialan julistus sisältää toimet, miten toimiala on mukana taloustalkoissa. Jokainen pankki päättää itse, minkälaisia helpotuksia se tarjoaa, ja tekee niitä koskevat päätökset itsenäisesti arvioiden asiakkaidensa tilanteen tapauskohtaisesti. Finanssiala tekee yhdessä maan hallituksen ja viranomaisten kanssa töitä, jotta taloutemme ja hyvinvointimme saadaan turvattua koronakriisin yli. Julkisen ja yksityisen sektorin tiivis kumppanuus osoittaa voimansa näinä poikkeuksellisina aikoina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme