Piille löytyy elektroniikassa lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyys on arvoitus – tutkimusprojekti kehittää tehokasta tapaa säteilyvaurioiden ennustamiseen
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Andrea Sand sai Euroopan tutkimusneuvostolta merkittävän rahoituksen puolijohteiden säteilyvaurioiden ennustamiseen. Uusi menetelmä voi avata ovia seuraavan sukupolven materiaalien käyttöönotolle.

Puolijohdemateriaaleilla on ollut ratkaiseva rooli nykyteknologian kehityksessä tietokoneista aurinkokennoihin. Myös monet kovan hiukkassäteilyn ympäristössä käytettävät laitteet, kuten satelliitit, ydinreaktorit ja hiukkaskiihdyttimet, ovat riippuvaisia puolijohteita sisältävästä teknologiasta. Säteily kuitenkin aiheuttaa materiaaliin vaurioita, jotka lyhentävän laitteiden elinkaarta ja häiritsevät niiden toimintaa.
Aalto-yliopistolla alkava uusi tutkimusprojekti on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) miljoonarahoituksen puolijohteiden säteilyvaurioiden parempaan ennustamiseen. Uusi ennustamisen tapa voisi lisätä laitteiden käyttöikää ja edistää uusien materiaalien käyttöönottoa erilaisissa elektronisissa komponenteissa.
Tällä hetkellä säteilyvaurioita ennustetaan pääasiassa empiiristen tutkimustulosten avulla. Aalto-yliopiston tutkijat pyrkivät ennustamaan ja selittämään vaurioita lähtemällä liikkeelle fysiikan teoriasta eli ilmiötä selittävistä matemaattisista malleista.
“Teemme kvanttimekaniikan mallien perusteella tietokonesimulaatioita, joiden pohjalta voidaan sekä selittää että ennustaa vaurioiden muodostuminen ja niiden rakenne”, kertoo rahoituksen saanut apulaisprofessori Andrea Sand.
Tutkijat vertaavat simulaatioiden tuottamia ennusteita empiiristen kokeiden tuomiin tuloksiin, esimerkiksi elekronimikroskooppikuviin. Näin he pystyvät sekä vahvistamaan simulaatioon perustuvien ennusteiden paikkansapitävyyden että tuottamaan aiempaa parempaa ymmärrystä vaurioiden synnystä ja luonteesta.
“Koska simulaatio perustuu fysiikan käsitteisiin ja malleihin, se antaa meille samalla selityksen käsillä olevasta ilmiöstä. Tätä ei välttämättä saada pelkästään empiirisistä kokeista.”
Irti nykymateriaalien asettamista rajoista
Pii on nykyään eniten käytetty puolijohdemateriaali. Se on ollut avainroolissa tietokoneiden laskentatehon huimassa kasvussa viime vuosina, mutta materiaalin rajat ovat tulleet vastaan.
“Piillä on menty melkeinpä niin pitkälle kuin pystytään. Nyt haetaan uusia materiaaleja, jotka pystyisivät vielä parempaan”, Sand kertoo.
Piin korvaamista kovan hiukkassäteilyn ympäristöissä käytettävissä laitteissa hidastaa osaltaan se, että uusien materiaalien toimivuus säteilyolosuhteissa on pitkälti arvoitus. Tähän Sandin tutkimus voi tuoda helpotusta: jos tutkijat oppivat ennustamaan säteilyvaurioita empiiristen kokeiden sijaan matemaattisten mallien pohjalta, uusien materiaalien käyttäytymisestä voidaan saada tietoa paljon nykyistä nopeammin ja helpommin.
“Uusien materiaalien säteilynkestävyyden selvittäminen kokeellisesti on kallista ja vie paljon aikaa. Jos – ja kun – onnistumme luotettavasti mallintamaan nyt käytössä olevien puolijohteiden säteilyvaurioita fysiikan perusteista lähtien, voimme ottaa seuraavan askeleen ja tehdä tällaisia ennusteita myös uusille materiaaleille. Ennusteiden tekeminen laskennallisesti vähentää merkittävästi kokeellista kuormaa.”
Sandin saama rahoitus on 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant. Projekti on viisivuotinen ja se käynnistyy ensi vuonna.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Andrea Sand
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
andrea.sand@aalto.fi
050 308 2070
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
FITech-verkostoyliopiston Turku-hanke päättyi – osaamisen taso nousi ja yliopistojen välinen yhteistyö lisääntyi8.2.2023 12:55:45 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston koordinoiman FITech-verkoston ensimmäisen hankkeen aikana luotiin uusia yhteistyön malleja, avattiin yliopiston opintotarjontaa laajemmin opiskeltavaksi ja houkuteltiin osaajia Lounais-Suomeen. Vaikka Turku-hanke tuli päätökseensä, FITech-verkostoyliopiston toiminta jatkuu edelleen.
Väitöstutkimus: ”Jarrutustehokkuus” lisäisi ikääntyneiden hyvinvointia ja toisi yhteiskunnalle säästöjä – ja voisi estää sairaaloiden päivystyskaaoksen18.1.2023 10:08:40 EET | Tiedote
Laadukas kotihoito ja toimiva suhde terveyskeskukseen ehkäisevät kalliimpiin ja raskaampiin palveluihin siirtymistä, korostaa väitöskirjatutkija Olli Halminen.
Kvanttitutkijat löysivät uuden tavan nähdä katsomatta – tarkempi kuin fysiikan Nobel-palkitun kehittämä havainnointitapa21.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan havaita ja mitata kohteita niin, etteivät he ole missään vuorovaikutuksessa kohteiden kanssa. Aiempaa huomattavasti tehokkaampi koeprotokolla auttaa ymmärtämään kvanttimaailman ja klassisen fysiikan rajapintaa. Lisäksi se mahdollistaa entistä tarkemman mittaamisen esimerkiksi kvanttitietokoneissa.
Hankkija, hajauttaja vai jokin muu? Näin Suomen 309 kuntaa ovat järjestäneet sote-palvelunsa21.12.2022 08:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, ettei tiukka kahtiajako julkisen tai yksityisen sektorin tuottamien palveluiden välillä vastaa todellisuutta – eikä palvelujen yksityistäminen tuo automaattisesti kustannussäästöjä. Keskittäminen sen sijaan kannattaa: suurilla kunnilla ja kuntayhtymien kautta palvelut tuottavilla kunnilla kustannukset ovat usein muita alhaisemmat.
Hypähtelevä katse voi paljastaa lapsen ADHD:n, osoitti virtuaalitodellisuuspelillä tehty tutkimus20.12.2022 13:21:46 EET | Tiedote
Virtuaalipeli voi auttaa myös ADHD-lasten kuntoutuksessa. Tutkijat kehittävät peliä myös esimerkiksi aivoinfarktien aiheuttamien kognitiivisten ongelmien ja ikääntymiseen liittyvien sairauksien kognitiivisten oireiden arviointiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme