Keskuskauppakamari

Piilomarkkinointi on yritysten somemarkkinoinnin kompastuskivi

Jaa

Somemarkkinoinnin suurin kompastuskivi on tällä hetkellä piilomarkkinointi, kertoo mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista. Hänen mukaansa huomautuksia saavat tasaisesti niin pienet kuin suuretkin yritykset eri toimialoilta. Erityistä huomiota markkinoinnin toteutukseen tulisi kiinnittää silloin, kun yritys käyttää vaikuttajia, kuten bloggaajia ja vloggaajia markkinoinnissaan.

Paula Paloranta. Kuva: Roni Rekomaa.
Paula Paloranta. Kuva: Roni Rekomaa.

Palorannan mukaan mainonnan eettisessä neuvostossa markkinoinnin tunnistettavuutta koskevat lausuntopyynnöt ovat lisääntyneet kahden viime vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet markkinoinnin uudenlaiset muodot sosiaalisessa mediassa, kuten blogeissa. Etenkin vaikuttajamarkkinointi on saanut neuvostolta huomautuksia.

Vaikuttajat, kuten bloggaajat ja vloggaajat, toimivat pääasiassa sosiaalisen median alustoilla. Heillä saattaa olla satojatuhansia seuraajia. He ovat mielipidevaikuttajia, jotka tekevät yhteistyötä yritysten kanssa maksua vastaan. Vaikuttaja pyrkii tekemään seuraajilleen uskottavaa sisältöä, vaikka kysymys olisikin mainoksesta. Vaikuttajia kutsutaan myös brändilähettiläiksi. Tyypillisesti vaikuttajan julkaisema sisältö näyttää nopeasti silmäiltäessä toimitukselliselta aineistolta.

“Kuluttajan mielenkiinto herää herkemmin, jos julkaisu ei vaikuta mainokselta. Tästä syystä vaikuttajan blogin tai videon kaupallinen luonne halutaan häivyttää. Kaupallisen viestinnän pitää kuitenkin erottua toimituksellisesta sisällöstä. Lainsäätäjä on edellyttänyt tätä jo 1970-luvulta alkaen. Digitaalisten alustojen kaudella säännös on tärkeämpi kuin koskaan”, Paloranta sanoo.

Hän korostaa, että somessakin sovelletaan markkinoinnin yleisiä sääntöjä. Somea varten ei siis ole omaa säännöstöä. Se, mikä on muuttunut, on soveltamisympäristö.

“Verkossa on viihdettä, journalismia, markkinointia ja yksityishenkilöiden kirjoituksia, videoita ja kuvia, ja nämä kaikki menevät helposti sekaisin. Niiden toisistaan poikkeavaa luonnetta saattaa olla vaikea hahmottaa. Esimerkiksi journalismin pelisäännöt ovat erilaiset kuin markkinoinnin pelisäännöt. Lisäksi yritysten on syytä muistaa, että markkinointiin sovelletaan markkinoinnin pelisääntöjä riippumatta siitä, onko mainoksen tekijänä markkinoinnin ammattilainen, entinen toimittaja vai vaikuttaja, kuten 17-vuotias tubettaja”, Paloranta selvittää.

Esimerkiksi eräs yritys sai talvella huomautuksen mainonnan eettiseltä neuvostolta, koska sen käyttämä vloggaaja ei kertonut heti videon alussa kuluttajalle selkeästi videon kaupallisesta luonteesta eikä siitä, kenen tuotteita mainostettiin (MEN 38/2017).

“Mainonnan eettiselle neuvostolle tulevien lausuntopyyntöjen perusteella näyttää siltä, että yritykset antavat vaikuttajalle melko vapaat kädet markkinoinnin toteuttamisessa, jolloin mainostunniste somessa julkaistusta mainoksesta saattaa unohtua, kuten uusimmassa blogissa julkaistua mainosta koskevassa asiassa MEN 14/2018”, Paloranta sanoo.

Mainonnan eettinen neuvosto ei sovella lakia, vaan Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjä. Niissäkin on markkinoinnin tunnistettavuudesta selkeä säännös: “Markkinoinnin tulee olla esitystavasta ja markkinointivälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Jos mainos esitetään mainosvälineessä, joka sisältää uutisia tai muuta toimituksellista aineistoa, mainos tulee esittää siten, että se voidaan tunnistaa mainokseksi. Markkinoinnista tulee selkeästi käydä ilmi, kenen lukuun markkinointi toteutetaan.”

Mainonnan eettisen neuvoston sihteeristö toimii Keskuskauppakamarissa. Neuvosto antaa lausuntoja markkinoinnin hyvän tavan mukaisuudesta. Neuvostolta on myös mahdollista pyytää maksullista ennakkolausuntoa esimerkiksi suunnitteilla olevasta mainoksesta. Mainonnan Neuvottelukunta ja Keskuskauppakamari vastaavat neuvoston toiminnasta.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Paula Paloranta. Kuva: Roni Rekomaa.
Paula Paloranta. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Kohonneet kustannukset isoin viennin jarru – jopa 50 prosenttia vientiyrityksistä kertoo kustannusten nousun heikentävän vientinäkymiä24.11.2022 07:00:00 EET | Tiedote

Korkeat kustannukset piinaavat suomalaisia vientiyrityksiä. Jopa puolet vientiyrityksistä kertoo kohonneiden kustannusten heikentävän vientinäkymiä, selviää Kauppakamarien vientijohtajakyselystä. Taantuva maailmantalous ja heikentynyt kysyntä ovat nousseet jopa Venäjän sodasta johtuvien pakotteiden vaikutuksia korkeammalla vientinäkymiä heikentävinä tekijöinä. Geopoliittinen epävarmuus koettelee vientiyrityksiä edelleen ja vastanneista peräti 95 prosenttia kertoo geopoliittisen epävarmuuden vaikuttavan yrityksen kannattavuuteen jollain tapaa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyysluvut Suomen talouden ehdoton valopilkku – työnhakijan markkinat alkavat silti olla ohi22.11.2022 09:14:07 EET | Tiedote

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää tuoreita lokakuun työllisyyslukuja Suomen talouden ehdottomana valopilkkuna. Myös nousussa ollut työttömyys on kääntynyt takaisin laskuun. Työvoiman kysyntä on jatkunut edelleen suhteellisen voimakkaana, vaikka huippu on jo takana. Appelqvistin mukaan alkuvuodesta vallinneet työnhakijan kissanpäivät alkavat olla ohi ja uusien työpaikkojen virran latistuminen on oikeastaan ainoa selkeä merkki siitä, että työmarkkinatkaan eivät ole täysin immuuneja viilenevälle suhdanteelle.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta antoi suosituksen sähköisen huutokaupan toimintatavoista22.11.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on selvittänyt elintarvikeketjussa käytettyä menettelyä, jossa yritys hankkii elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita sähköistä huutokauppaa hyödyntäen. Kauppatapalautakunta on antanut noudatettavista toimintatavoista suosituksen, jonka tarkoituksena on lisätä sähköisen huutokaupan ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Keskuskauppakamari: Moralistiset pisteverot heitettiin romukoppaan – kiitokset Saarikolle17.11.2022 13:25:08 EET | Tiedote

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kiittää valtiovarainministeri Saarikkoa siitä, että hallitus ei edistä nk. moralistisia pisteveroja, eli maastapoistumisveron ja taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönottoa. Verojen yhteisvaikutukset olisivat Keskuskauppakamarin mukaan heikentäneet Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Myös palkka-avoimuudesta ja työttömyysturvan euroistamisesta luopumiseen Romakkaniemi on tyytyväinen, mutta TKI-verokannustimen kaatumista hän pitää virheenä. Jopa puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä olisi ollut valmis lisäämään tutkimus- ja kehittämistoimintaansa uuden verokannustimen myötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme