– Alueiden voimavarat on nyt syytä ottaa vahvasti käyttöön, että rajusti muuttuneessa toimintaympäristössä pärjätään. Niitä eri alueilla erilaisia ja niihin pitää nyt kohdentaa toimet. Valiokunnassa arvioitiin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa julkisen talouden välttämättömiä menoja seitsemällä miljardilla eurolla vuosina 2022-2026, sanoo valtiovarainvaliokunnan jäsen Piirainen.

– Huoltovarmuus on nyt kriittisin kaasussa, johon kuitenkin kyetään nyt vastaamaan, mutta koko ensi talven tarvetta ei ole ratkaistu, huolii Piirainen.

– Suomella on hyvä tilanne venäläisestä energiasta luopumisen osalta. Tosin meilläkin on haasteita, mutta ne on tunnistettu ja niihin on vastattu. Energiainvestointeja vauhditetaan tukemalla fossiilisista polttoaineista irtautumista liikenteessä sekä lämmitysratkaisuissa. Samoin lisäpanostukset demonstraatiohankkeisiin sekä akku- ja vetyteknologiaan ovat oikeita tekoja. Lisäksi energia-ala itse investoi yli 3 mrd. euroa puhtaaseen energiaan, sanoo Piirainen.

– Lisäksi venäläisen metsähakkeen tuonnin lopettaminen, joka voidaan korvata kotimaisen puunjalostuksen ja hakkuiden sivuvirtoihin sekä tähteisiin perustuvan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Tämä vaatii tukitoimenpiteitä, joten on hyvä, että metsänomistajia ja toimijoita aktivoidaan neuvontakampanjalla ja lisätään Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän (Kemera) kannustetta nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen. Suomen energiaomavaraisuuden kehittämiseksi pitkällä aikavälillä on lisäksi tärkeää kehittää puupolttoaineiden kuljetusta, varastointia ja terminaaliverkostoa. Samalla on kuitenkin huolehdittava Suomen hiilinieluista metsien kasvua lisäämällä, summaa Piirainen valtiovarainvaliokunnan mietinnön antia. Piirainen on myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

– Elintarvikeomavaraisuudesta on suurin huoli. Maatalouden kannattavuus on ollut heikko jo useita vuosia. Kustannusten nousu yhdistyi alhaiseen satotasoon kuivan ja kuuman viime kesän seurauksena ja heikkeni edelleen Venäjän aloittaman sodan myötä. Nyt JTS:n suunnitelman yhteydessä päätetty maatalouden huoltovarmuuspaketti on siten välttämätön. Siihen sisältyy sekä nopeita, erityisesti tilojen maksuvalmiutta parantavia tukitoimia (kuten maatalouden energiaveron palautuksen korotus vuodelta 2021) että pidemmän aikavälin ruoan tuotantoa ja sen kriisinsietokykyä vahvistavia toimenpiteitä (esim. investointituki vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muihin huoltovarmuuteen liittyviin investointeihin). Lisärahoituksen nopeassa kohdentamisessa hyödynnetään olemassa olevia maatalouden tukijärjestelmiä, joilla on valmiina EU- ja kansalliset säädösperusteet ja toimeenpanoprosessit. Toimenpiteiden rahoitus ajoittuu vuosille 2022 ja 2023. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös lannoitteiden tuontiriippuvuuden vähentämiseen ja valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen, kiittelee Piirainen valiokunnan kirjauksia.

– Erityisen tärkeää on maatalouden, että kannattavuutta on kohennettava pysyvästi ja tuet on kohdistettava aiempaa paremmin aktiiviviljelyyn. Erityisesti reilut kauppatavat on saatava käyttöön, jotta tuottajan osuus lopputuotteen hinnasta kasvaa. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle, sanoo valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsen Piirainen.