– Se ei myöskään taivu markkinoiden vietäväksi ja veroeurojen haaskaajaksi, jos edessä on paha tilanne. Vaan se ponnistaa hyväksi havaituista julkisten palveluiden järjestämisen perinteestä – antaen haluttaessa tilaa kilpailutetuille kolmannen sekä yksityisen sektorin tuottajille, summaa Piirainen, kolmella eri vuosikymmenellä lainsäädäntötyötä eduskunnassa tehneenä.

– Hajanaisista, kuntien, sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien, lähes 300 eri järjestäjän, järjestämistä palveluista siirrytään 22 hyvinvointialueen järjestämismalliin. Se on suurin hallinnollinen muutos sekä se, että jatkossa yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitaan kunkin hyvinvointialueen päätöksentekijät. Kansanvallan toteutumisen takuunaiset ja -miehet. Epäselvyyttä ei enää synny, onko sairaanhoitopiirin hallituksen edustaja kunnassa vai kunnan edustaja sairaanhoitopiirissä, selkeyttää Piirainen.

– Itseasiassa sote-uudistus parantaa myös kansanvaltaa, kun suorilla vaaleilla valitut aluevaltuutetut vastaavat koko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta, perus- ja erityistasoista. Koska uudistuksessa tosiasiallisesti vähennetään hallintoa: tällä hetkellä monia eri hallinnon tasoja, jatkossa yksi demokraattinen taso eli hyvinvointialue. Tässä uudistuksessa puhutaan elintärkeistä palveluista ja jatkossa näiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla, sanoo Piirainen. – Tulevissa aluevaaleissa valitaan tärkeitä päätöksentekijöitä vastaamaan koko alueen ihmisten hyvinvoinnista.

– Lisäksi uusi-sote mahdollistaa myös osaavan henkilöstön saatavuuden parantamista koko Suomessa. Hyvinvointialue on suurempana ja monialaisempana järjestäjänä houkuttelevampi työnantaja, kun se pystyy tarjoamaan pientä järjestäjää paremmin esimerkiksi koulutus- ja tutkimus- ja erikoistumismahdollisuuksia sekä vaihtelevia työtehtäviä, perustelee Piirainen.