Pikkulapset eivät hyödy korkeammasta D-vitamiinilisästä
Lasten D-vitamiinitutkimuksen tavoitteena oli selvittää D-vitamiiniannosten vaikutuksia lasten luun tiheyteen ja infektiosairastavuuteen. Ravinnosta saatava sekä auringonvalon vaikutuksesta iholla muodostuva D-vitamiini on tärkeä luuston terveydelle, ja sen puute lapsuusiässä johtaa luun heikentymiseen ja riisitautiin. D-vitamiini vaikuttaa myös elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan ja sen puute voi altistaa infektioille. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, mikä on terveyden kannalta optimaalinen D-vitamiiniannos varhaislapsuudessa.
Ei aihetta muuttaa D-vitamiinisuositusta
Tutkimukseen osallistui vuosina 2013–2016 yhteensä 975 terveenä ja täysiaikaisena Kätilöopiston sairaalassa syntynyttä lasta. Lapset satunnaistettiin sokkoutetusti saamaan D3-vitamiinilisää joko nykysuositusten mukaisella vuorokausiannoksella (10 µg) tai kolminkertaisella annoksella (30 µg) kahden viikon ikäisestä kaksivuotiaaksi saakka.
Lasten luun tiheys mitattiin kahden vuoden iässä. Tutkimukseen osallistuneet perheet pitivät tutkimuksen ajan kirjaa lapsen sairastamista infektioista. Tutkimuksen alkaessa 96 prosentilla vastasyntyneistä elimistön D-vitamiinitilannetta kuvaava seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus oli riittävä. Kahden vuoden iässä 10 µg D-vitamiiniannosta saaneista lapsista 99 prosenttia ja 30 µg annosta saaneista 100 prosenttia saavutti riittävän D-vitamiinitason. D-vitamiinin yliannostukseen liittyvää hyperkalsemiaa tai mahdollisesti myrkyllisiä pitoisuuksia ei esiintynyt kenelläkään tutkittavista.
- Tutkimuksessa havaittiin, että kahden ensimmäisen elinvuoden aikana nykysuositusten mukainen D-vitamiinilisä on riittävä, eikä korkeammasta annoksesta ole lisähyötyä lasten terveydelle. Korkeampi D-vitamiiniannos ei vahvistanut luustoa eikä vähentänyt lasten sairastamien infektioiden lukumäärää, sanoo lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl.
-Tutkimustulokset eivät anna aihetta muuttaa tämänhetkisiä D-vitamiinisuosituksia, Rosendahl jatkaa.
D-vitamiinin puute harvinainen
Tulokset osoittavat, että vastasyntyneillä D-vitamiinin puute on Suomessa nykyisin harvinaista johtuen aktiivisesta D-vitamiinilisän käytöstä raskausaikana ja onnistuneesta elintarvikkeiden D-vitaminointipolitiikasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että raskaana olevien äitien D-vitamiinipuute oli harvinaista. Lähes kaikki äidit käyttivät raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita.
Effect of higher vs standard dosage of vitamin D3 supplementation on bone strength and infection in healthy infants – A randomized clinical trial. JAMA Pediatrics, julkaistu verkossa 29.5.2018. Jenni Rosendahl, Saara Valkama, Elisa Holmlund-Suila, Maria Enlund-Cerullo, Helena Hauta-alus, Otto Helve, Timo Hytinantti, Esko Levälahti, Eero Kajantie, Heli Viljakainen, Outi Mäkitie, Sture Andersson
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl, p. 040 647 7211, jenni.rosendahl@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme