Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä - rokottamattomuus edelleen hyvin harvinaista

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Lisäksi lasten rokottamattomuus on hyvin harvinaista. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä.

Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Luku on hieman matalampi kuin vuonna 2018 syntyneiden ikäluokassa, mutta syy löytyy todennäköisesti tiedonsiirrosta. 

”Tiedonsiirron puutteita on ollut aiempaa enemmän sellaisilla alueilla, joissa syntyy paljon lapsia. Nämä puutteet madaltavat myös koko maan kattavuuslukua. Hyvin monessa kunnassa kaikki lapset saavat viitosrokotuksen ja kaksi kuntaa kolmesta ylittää selvästi koko maan tason”, sanoo THL:n ylilääkäri Ulpu Elonsalo. 

Noin 96 prosenttia 2019 syntyneistä lapsista on saanut pneumokokkirokotteen. Parhaimmat kattavuudet ovat Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Kaikista Suomen kunnista lähes kaksi kolmesta ylittää koko maan kattavuustason. 

Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä lapsista. Luku on samaa luokkaa kuin vuonna 2018 syntyneillä.  Vesirokkorokotteen suosio on lisääntynyt joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa vuonna 2017. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen. 

MPR-rokotusten kattavuus pyrittävä pitämään korkeana

Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen on rokotusrekisterin mukaan saanut noin 95 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä.  

”Koko maan tasolla tarkasteltuna MPR-rokotuskattavuus on pysynyt 95 prosentin tuntumassa pitkään. Laajemmat epidemiat ovat epätodennäköisiä, mutta paikallisten epidemioiden riski kasvaa etenkin herkästi leviävän tuhkarokon osalta, jos MPR-rokotuskattavuus jää toistuvasti tälle tasolle tai matalammaksi”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. 

”Samalla on hyvä muistaa, että myös muut asiat vaikuttavat epidemiariskiin. Vaikutusta on myös sillä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka suurella osalla alueen aikuisväestöstä on joko rokotuksen tai lapsuudessa sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan”, Kontio jatkaa. 

Rokottamattomuus on edelleen harvinaista

Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta. 

Rokottamattomien lasten osuudet ovat pysyneet vakaina jo useita vuosia. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä ilman perusrokotuksia jää vain 0,7 prosenttia.  

Työ tiedonsiirron parantamiseksi jatkuu

Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan potilastietojärjestelmistä.  Rokotusten kirjaamiseen ja erityisesti tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rokotusrekisterin lukuja korkeampia. 

”Tiivistämällä yhteistyötä rokotuksia toteuttavien tahojen, tietojärjestelmätoimittajien, potilastietojärjestelmien pääkäyttäjien ja THL:n välillä voimme saada vielä tarkempia kattavuuslukuja. On tärkeää, että yhteistyö jatkuu tiiviinä myös tulevien hyvinvointialueiden kanssa”, Ulpu Elonsalo sanoo.

Lisätietoja

Karttaesitys lasten rokotuskattavuuksista (THL)
 
Karttaesitys rokottamattomien lasten osuuksista eri alueilla ja Suomessa (THL)
 
Lasten rokotuskattavuus (THL)
 
Lasten rokotusohjelma (THL)
 

Ulpu Elonsalo
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi