Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä.
Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen.
Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut.
”Syitä rokotuskattavuuksien laskulle selvitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. On mahdollista, että lasku selittyy pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta kartoitamme, onko taustalla myös muita syitä. Koronapandemian alussa pikkulasten rokotuksissa oli puutteita, mutta pääosin rokotukset on otettu myöhemmin. Vuonna 2020 neuvolakäyntien määrä väheni, mutta jo vuonna 2021 alle kolmevuotiaiden lasten neuvolakäynnit palasivat vuoden 2019 tasolle”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.
Rotavirus-, pneumokokki- ja vesirokkorokotteiden kattavuudet aiempaa tasoa
Rotavirusrokotteen ja pneumokokkirokotteen kattavuudet ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia ja pneumokokkirokotteen 96 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista.
Vesirokkorokotteen suosio on ollut kasvussa joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa syksyllä 2017. Nyt suosio vaikuttaa kuitenkin tasaantuneen. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista vesirokkorokotuksen on saanut noin 86 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2019 syntyneillä.
Rokottamattomien lasten osuudessa pientä kasvua
Rokottamattomuus on Suomessa edelleen hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta.
Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kolmeen ikävuoteen mennessä, on pysynyt vakaana useita vuosia. Rokottamattomia on ollut yleensä noin yksi prosentti ikäluokasta. Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on hieman noussut, 1,4 prosenttiin.
Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kahdeksaan ikävuoteen mennessä, ei sen sijaan ole juurikaan kasvanut. Kahdeksaan vuoteen asti ilman perusrokotuksia on vuonna 2015 syntyneistä jäänyt vain 0,8 prosenttia.
Rokotusten kirjaamisessa ja tiedonsiirrossa yhä kehitettävää
Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan potilastietojärjestelmistä. Rokotuskattavuustiedot raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa koko maan ja kuntatason lisäksi hyvinvointialueittain.
Rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rokotusrekisterin lukuja korkeampia. Tiedonsiirron korjaamiseksi on jo tehty paljon työtä, ja yhteistyö rokotuksia toteuttavien tahojen, tietojärjestelmätoimittajien ja potilastietojärjestelmien pääkäyttäjien kanssa jatkuu.
”On tärkeää selvittää todelliset syyt kattavuuden pienen laskun taustalla ja ryhtyä tarvittaviin toimiin yhdessä hyvinvointialueiden kanssa”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Lisätietoja
Karttaesitys lasten rokotuskattavuuksista (THL)
Karttaesitys rokottamattomien lasten osuuksista eri alueilla ja Suomessa (THL)
Vuonna 2020 ja 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuudet (THL)
Lasten rokotusohjelma (THL)
Anniina Virkku
asiantuntijalääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän2.6.2023 08:13:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista. Niiden osuus, jotka kertoivat kevään 2023 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Jo vuonna 2021 erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt merkittävästi aiemmista vuosista.
Tutkimus: Sisäilmaan liittyviä oireita raportoivien terveydentila ja toimintakyky vaihtelevat voimakkaasti1.6.2023 04:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin joka viides raportoi kokevansa oireita, jotka liittyvät sisäilmaan. Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä. Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille. ”Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä”, sanoo va
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa31.5.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.
Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa30.5.2023 08:00:16 EEST | Tiedote
Kotihoitoa säännöllisesti saavien määrä on vähentynyt, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Viime vuonna 114 000 asiakasta sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yli puolet (59 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai kotihoidon palveluja päivittäin.
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme