Pirkanmaan liitto esittää panostusta Länsi-Suomen liikenneyhteyksiin ja viennin turvaamiseen

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama valtiosihteerityöryhmä käsittelee itäisen Suomen aluetalouden muutoksia, koska Venäjän politiikka on muuttunut. Työryhmä pyysi Pirkanmaan liitolta heinäkuussa vastauksia, joissa otetaan huomioon muutoksen vaikutukset myös muualle Suomeen. Työryhmä luovuttaa elokuussa raporttinsa varautumisen ministerityöryhmälle.

Pirkanmaan liitto on vastannut kyselyyn yhdessä muiden Länsi-Suomen maakuntien kanssa.

Vastauksessa todetaan, että Länsi-Suomi on taloudellisesti Euroopan pahimmin kärsineitä alueita johtuen sekä koronapandemiasta että Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta. Pirkanmaa ja koko Länsi-Suomi on vahvasti vientivoittoista aluetta, johon maailmantalouden muutokset vaikuttavat voimakkaasti. Suomen tavaraviennin arvosta 68 prosenttia tehdään läntisellä alueella Helsingistä Ouluun.

Venäjän kaupan vähenemisen ja yritystoiminnan loppumisen lisäksi suuria ongelmia yrityksille ovat aiheuttaneet maailmankauppaa kohdanneet häiriöt ja epäsuorat vaikutukset: kohonneet raaka-aineiden hinnat, komponenttien saatavuus, pitkittyneet toimitusajat ja konttipula.

Pirkanmaan liitto toteaa yhdessä lähimaakuntien kanssa, että logistiikan kokonaiskuvan muututtua panostusten painopisteen tulee siirtyä länteen. Suomen liikennepolitiikan vahva painopiste on viime vuosikymmeninä ollut Venäjän liikenteen yhteyksien kehittämisessä. Tämä on näkynyt voimakkaana panostuksena liikenneinvestointeihin Kaakkois- ja Itä-Suomessa.

Tilanne on nyt oleellisesti muuttunut. Sitä lisää vielä Saimaan kanavan liikennöinnin loppuminen. Itärajan yli tulleet tavaravirrat ovat kuormittaneet itäisen Suomen rata- ja tieverkkoa, mutta euroiksi ne ovat tosiasiallisesti muuttuneet vasta satamissa, joista moni sijaitsee nimenomaan läntisessä Suomessa.

Turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan toimivat logistiset palvelut ja verkostot ovat osa kriittistä infrastruktuuria, mikä on edellytys myös ruokaturvan toteutumiselle. Liikenneverkkomme toimivuus yli rajojen länteen on keskeinen tekijä kilpailukykymme säilyttämiselle. Suomen päärata (Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu-Tornio) liityntäyhteyksineen on Suomen ylivoimaisesti liikennöidyin raideyhteys (TEN-T-ydinverkkokäytävä). Suomen valtatieverkolla valtatie 3 (Vaasa-Tampere-Helsinki) on painottunut Suomen ruokatieksi ja viennin valtaväyläksi (E12). Suomen poikittaisliikenteen merkitys, erityisesti Selkämeren ja Pohjanlahden satamiin, tulee jatkossa korostumaan, kun Suomenlahden satamille saattaa syntyä turvallisuuspoliittisia haitta- ja uhkatekijöitä.

Pirkanmaan liitto esitti yhdessä lähimaakuntien kanssa valtiosihteerityöryhmälle, että Suomessa tulee pikaisesti vahvistaa pääradan ja sen liitännäisyhteyksien sekä läntisen Suomen valtateiden välityskykyä sekä käynnistää pääradan peruskorjaus maan bruttokansantuotteen kehittymisen ja maan hyvinvoinnin sekä kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden takaamiseksi. Määrärahoja tulee muutoinkin osoittaa läntisen Suomen tie- ja raideverkon investoinneille Väyläviraston investointiohjelman mukaisesti jo vuosina 2023-2026. Lisäksi länsirannikon satamien ja kuljetusväylien toimintaedellytyksiä tulee pikaisesti vahvistaa kaikin käytettävissä olevin keinoin.