Pitkäjänteinen työ Saaristomeren hyväksi saa uutta pontta
Hallitus teki torstaina 29.4.2021 päätöksen Saaristomeri-ohjelmasta vuosille 2021–2027 ja ohjelmalle perustettavasta seurantaryhmästä. Saaristomeri on ainutlaatuinen ja sen kuntoon saattaminen on merkittävää paitsi kansallisesti myös koko Itämeren tasolla. Saaristomeri-ohjelman ensimmäinen askel on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima hot spot –hanke.
Nykytoimien arviointi ja tiekartta esteiden ratkaisemiseksi
Hot spot -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehtyjä toimenpiteitä Suomen ainoan hot spotin poiston näkökulmasta. Seuraavassa vaiheessa tunnistetaan vesiensuojelutyön pullonkauloja, jotka hankaloittavat ravinnekuormituksen vähentämistä. Kolmannessa vaiheessa luodaan tiekartta pullonkaulojen ratkaisemiseksi ja hajakuormituksen hillitsemiseksi. Tiekarttaa toteutetaan Saaristomeri-ohjelmassa vuoteen 2027 asti. Tunnistetuilla pullonkauloilla sekä tiekartalla pyritään vaikuttamaan kansallisiin vesiensuojelusuunnitelmiin, kuten vesienhoitosuunnitelmaan ja yhteisen maatalouspolitiikan suunnitelmaan.
Yhteistyö on avainasia
”ELY-keskus on pitkään kantanut huolta Saaristomerestä. Alueella on tehty paljon maatalouden vesiensuojelutyötä tilanteen parantamiseksi. Tahtoa vesiensuojeluun on, mutta käytettävissä olleet keinot eivät ole riittäneet. Hallitukselta asialle nyt saatu tuki on ilahduttava ja merkittävä.”, yksikön päällikkö Mirja Koskinen sanoo. Saaristomeren eteen tehtävässä työssä tarvitaan kaikkien panosta. Hot spot -hanke toteutetaan yhteistyössä MTK-Varsinais-Suomen, SLC Åbolandin,Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeren kanssa, Koskinen jatkaa.
Viljelijät ja heidän tekemänsä vesiensuojelutyö on keskeistä. MTK-Varsinais-Suomi toimii hankkeessa yhteistyökumppanina viljelijöiden suuntaan. Lisäksi toivotaan alueen yrittäjien, järjestöjen sekä maatalouden ja vesiensuojelun toimijoiden osallistumista hankkeeseen. Suomen ympäristökeskus tuo hankkeeseen ajankohtaisia arviointeja Saaristomeren tilasta ja siihen kohdistuvasta hajakuormituksesta. Luonnonvarakeskus puolestaan tuottaa tietoa alueen maataloudesta ja tähänastisista maatalouden vesiensuojelutoimista.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Elina Laurila
elina.laurila@ely-keskus.fi
050 3128 577
Yksikön päällikkö Mirja Koskinen
mirja.koskinen@ely-keskus.fi
0295 022 886
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande
Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).
Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote
Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).
Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.8.2025 11:58:04 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla. Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka.
Valtatien 6 tiesuunnitelma käynnistyy Onkamon ja Honkavaaran välillä Tohmajärvellä ja Joensuussa (Pohjois-Karjala)14.8.2025 10:06:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa valtatien 6:n tiesuunnitelman laatimisen Tohmajärven Onkamon ja Joensuun Honkavaaran väliselle osuudelle. Tiesuunnitelma on jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle valtatien 6 parantamisen toimenpideselvitykselle välillä Onkamo-Reijola ja vuonna 2021 valmistuneelle valtatien 6 Imatra-Joensuu esiselvitykselle.
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme