Pitkäkestoinen kuntoutus kohentaa ikääntyneen toimintakykyä ja elämänlaatua

TtM Sara Suikkanen tutki tuoreessa väitöskirjassaan fysioterapeutin ohjaaman liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneisiin, joilla oli gerastenia tai sen esiaste. Lääke gerastenian hoidossa on liikunta. Liikuntaharjoittelua tehtiin kotona kaksi kertaa viikossa vuoden ajan. Tutkimuksen päätavoite oli selvittää, vähentääkö säännöllinen ohjattu liikuntaharjoittelu siirtymisiä tehostettuun palveluasumiseen ja osastohoidossa vietettyjä vuorokausia sekä kuolleisuutta.

– Vastoin odotuksia ohjatulla kotiharjoittelulla ei pystytty merkitsevästi lisäämään kotona vietettyjä vuorokausia. Positiiviset vaikutukset elämänlaatuun sekä fyysiseen suorituskykyyn olivat sen sijaan täysin selkeät ikääntyneillä, joilla oli gerastenia tai sen esiaste, Suikkanen tiivistää.

Ohjattu harjoittelu on oikein kohdennettuna myös kustannusneutraalia

Lisäksi Suikkanen tutki liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneen henkilön elämänlaatuun, fyysiseen toimintakykyyn sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja niistä koituviin kustannuksiin.

Kun tutkimuksessa syntyneet kotiharjoittelun kustannukset lisättiin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, havaittiin, että 12 kuukauden aikana harjoitteluryhmän kustannukset olivat selvästi suuremmat kuin vertailuryhmän. Tämä ero johtui suurimmaksi osaksi kotiharjoittelun kustannuksista. Merkittävää on kuitenkin se, että kun tarkasteluun otetiin mukaan seurantavuosi, harjoittelu oli maksanut itsensä takaisin henkilöillä, joilla alkutilanteessa oli ollut gerastenia. Heillä ohjattu liikuntaharjoittelu osoittautui kustannusneutraaliksi.

– Tutkimus osoittaa, että henkilöillä, joilla oli alkutilanteessa gerastenia, kustannusvaikutukset näkyivät vasta seurantavuoden jälkeen. Ero vertailuryhmään näkyi varsinkin terveyskeskusten vuodeosastoilla vietetyissä vuorokausissa. Havaitsimme viitteitä myös siitä, että liikuntaharjoitteluun osallistuneet tarvitsisivat vähemmän kotihoidon käyntejä, kertoo Suikkanen.

Esigerasteenisilla, eli heillä, jotka täyttivät alussa vain yhden tai kaksi gerastenian kriteeriä, kuntoutus ei vähentänyt muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja jäi kustannuksiltaan kalliimmaksi myös seurantavuoden jälkeen. Säännöllinen ohjattu liikuntaharjoittelu hidasti kuitenkin itsenäisen toimintakyvyn heikkenemistä ja avuntarpeen lisääntymistä verrattuna vertailuryhmään. Harjoittelu esti myös esigerastenian etenemistä gerasteniaan tai poisti sen kokonaan.

– Ikääntyneiden pitkäkestoinen kotiharjoittelu on vaikuttavaa, ja siihen todellakin kannattaa tulevaisuudessakin panostaa. Kohdistamalla ohjattu kotiharjoittelu henkilöihin, joilla on gerastenia, voidaan vähentää muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, summaa Suikkanen.

Väitöskirjatutkimuksessa käytettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vuosina 2014–2018 kerättyä satunnaistetun kontrolloidun Kauemmin Kotona Ikääntynyt (KauKoIKÄ)-tutkimuksen aineistoa. KauKoIKÄ-tutkimusta ovat rahoittaneet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kela, sekä valtion tutkimusrahoitus.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 300 kotona-asuvaa ikääntynyttä. Heidän keski-ikänsä oli 82 vuotta ja tutkittavista 75 % oli naisia. Tutkittavat täyttivät alussa vähintään yhden gerastenian fenotyyppikriteereistä, joita ovat laihtuminen, vähäinen fyysinen aktiivisuus, uupumus, hitaus ja heikkous. Jos henkilö täyttää kriteereistä 1–2, hänellä on gerastenian esiaste. Jos henkilö täyttää kolme tai enemmän, hänellä on gerastenia.

Tutkimuksen alussa tutkittavat satunnaistettiin joko kotiharjoittelu- tai vertailuryhmään. Kotiharjoitteluryhmään satunnaistettujen henkilöiden luona vieraili yksityisen fysioterapiayrityksen fysioterapeutti tunnin kahdesti viikossa vuoden ajan. Pääpaino liikuntaharjoittelussa oli alaraajojen lihasvoiman vahvistamisessa, ja se piti sisällään myös tasapaino-, liikkuvuus- sekä toiminnallisia harjoitteita. Vertailuryhmänä toimineet jatkoivat elämäänsä normaalisti. Molemmille ryhmille suoritettiin tutkimusmittaukset alussa ja kolmen, kuuden ja 12 kuukauden kohdalla. Heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöään seurattiin potilas- ja asiakasrekisterien avulla 24 kuukauden ajan tutkimuksen alkamisesta.

TtM Sara Suikkasen fysioterapian väitöskirja Home-Based Physical Exercise Among Older Adults with Signs of Frailty – Emphasis on Days Lived at Home, Utilization of Social and Health Care Services, Quality of Life, Physical Functioning, and Severity of Frailty tarkastetaan perjantaina 9.12.2022 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Liikuntarakennuksen salissa L302. Vastaväittäjänä toimii professori Hans Hobbelen (Hanze University of Applied Sciences, Alankomaat) ja kustoksena apulaisprofessori Arto Hautala (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti https://r.jyu.fi/dissertation-suikkanen-091222.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistusarjassa JYU Dissertations 582, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9245-3 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9245-3

Sara Suikkanen on kirjoittanut ylioppilaaksi Lappeenrannan Kimpisen lukiosta vuonna 2007. Fysioterapeutiksi hän valmistui Saimaan ammattikorkeakoulusta 2010 ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2015. Vuosina 2014–2020 Suikkanen työskenteli tutkimusfysioterapeuttina Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) sekä 2020–2022 väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä Suikkanen työskentelee tutkijana LAB ammattikorkeakoululla.

Lisätietoja

Sara Suikkanen
TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
sara.suikkanen@lab.fi