Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Pitkittynyt koronapandemia ja henkilöstöpula kasvattivat hoitovelkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa – THL arvioi Suomen sote-palvelut

Jaa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät ovat selvinneet koronapandemian aiheuttamasta merkittävästä lisäkuormasta suhteellisen hyvin priorisoimalla toimintoja, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemasta sote-palvelujen kansallisesta arvioinnista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät ovat selvinneet koronapandemian aiheuttamasta merkittävästä lisäkuormasta suhteellisen hyvin priorisoimalla toimintoja, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemasta sote-palvelujen kansallisesta arvioinnista.

Pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 sosiaali- ja terveydenhuollon kiireettömiä palveluja supistettiin sekä perus- että erityispalveluissa. Resursseja siirrettiin pandemian ehkäisyn ja hallinnan tehtäviin sekä koronapotilaiden hoitoon. Samalla lisättiin etäpalveluja.

Pandemian pitkittyessä palvelu- ja hoitovelkaa on syntynyt muun muassa suun terveydenhuoltoon, kiireettömään erikoissairaanhoitoon ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden peruspalveluihin.

Koronavuodet ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten hyvinvointiin: etäkoulu ja etäopiskelu sekä supistukset lasten ja nuorten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa heikensivät varhaista tukea. Nuorilla vuosien ajan yleistynyt ahdistuneisuus- ja masennusoireilu kääntyi entistä jyrkempään kasvuun.

Valtakunnallinen pula psykiatreista ja psykologeista on vaikeuttanut oikea-aikaisten mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitotakuuajan ylittäneiden määrä moninkertaistui vuodesta 2019 vuoteen 2021.

Myös ikääntyneiden palveluissa pitkittynyt pandemia ja kasvava kotihoidon henkilöstöpula viivästyttivät palvelutarpeen arviointeja ja rajoittivat kotihoidon palvelujen saatavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula on laajentunut nopeasti yhä useampiin ammattiryhmiin kuten sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin.

”Paheneva valtakunnallinen henkilöstöpula useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmissä on iso haaste palvelut pian järjestäville hyvinvointialueille, kun väestö edelleen ikääntyy ja palvelutarve kasvaa”, toteaa THL:n arviointijohtaja Nina Knape. Toisaalta Knapen mukaan sähköisten etäpalvelujen käyttö on lisääntynyt pandemian aikana.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat edelleen useimmilla alueilla hajanaisia. Ratkaisuja tarvitaan nopealla aikataululla osana tietojohtamisen vahvistamista.

Ikääntyminen, väestön sairastavuus ja hyvinvoinnin ongelmat koskettavat eri tavoin eri alueita, mikä näkyy sote-palvelujen kustannuksissa. Kuntien järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset vaihtelevat suuresti maan eri alueiden välillä, samoin väestön palvelutarpeeseen suhteutetut kustannukset. Pienimmät palvelutarpeeseen suhteutetut kustannukset ovat Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueilla. Vastaavasti suurimmat kustannukset kohdentuvat Uudenmaan alueille.

Nyt julkaistu kansallinen arvio perustuu THL:n marras-tammikuussa julkaisemiin hyvinvointialuekohtaisiin arviointeihin sekä muihin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2020. Päätösten tueksi 3/2022, THL

Sosiaali- ja terveyspalvelujen 2020 arvioinnit hyvinvointialueilla

Lisätietoja:

Nina Knape
arviointijohtaja, THL
puh. 029 524 7683
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronatapausten voimakas lisääntyminen lisäsi kuolemantapaustenkin määrää - tehosteannokset suojaavat yhä vakavalta taudilta myös iäkkäämpiä19.5.2022 09:49:49 EEST | Tiedote

Suomessa todettiin 1.1.-30.4.2022 aiempaa enemmän koronaan liittyviä kuolemia vanhemmissa ikäryhmissä. Kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen aiempaa suuremmasta määrästä. Omikronvariantti alkoi levitä väestössä laajasti alkuvuonna ja on tartuttanut myös iäkkäitä ja hauraita ihmisiä. Tehosteannokset antavat kuitenkin hyvän suojan vakavaa tautia ja kuolemia vastaan myös riskiryhmissä. Koronatartuntojen kokonaismäärää ei tiedetä tarkasti. Laajamittaisesta laboratoriotestauksesta on suuressa osassa maata luovuttu, ja iso osa tartunnoista jää näin tilastoimatta. ”Vaikka kuolemia on ollut paljon, tiedämme kuitenkin, että niitä on ollut vähemmän suhteessa tartuntojen kokonaismäärään kuin aikaisempien varianttien kohdalla”, sanoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä. Omikronin aiheuttama tauti on muille kuin hyvin iäkkäille pääsääntöisesti lievempi kuin aikaisempien varianttien aiheuttama koronatauti. Tartunnan saaneista suurin osa on myös rokotettuja ja näin suojassa vakavammal

Tutkimus: Helle aiheuttaa ongelmia Suomen sairaaloissa – tiloja tulisi voida viilentää nykyistä paremmin 17.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Monet Suomen sairaaloista ovat varautuneet riittämättömästi helteen haittoihin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta. Ongelmana on etenkin sisätilojen liiallinen kuumentuminen helteellä. Monissa kyselyyn vastanneissa sairaaloissa on mitattu helteen aikana 27–29 asteen sisälämpötiloja, osassa jopa 30 astetta tai enemmän. Yleisimmin kuumenevat vuodeosastojen potilashuoneet, työntekijöiden taukotilat sekä hoitotoimenpide- ja tutkimustilat. Suuressa osassa sairaaloita niin henkilökunta kuin vuodeosastojen potilaat ja omaiset ovat valittaneet sisätilojen kuumuudesta helteellä. ”Kuumuus heikentää sairaaloissa sekä potilaiden että henkilökunnan hyvinvointia. Ongelmia koituu myös esimerkiksi hoitotoimenpiteille ja lääkkeiden säilytykselle”, kertoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Koneellinen jäähdytys mahdollista vain osassa sairaaloita Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaaloista tiedosti helteeseen varautumisen tarpeen, mutta vain kolmannes kertoi huomioiv

Lasten akuutteja maksatulehduksia havaittu useissa Euroopan maissa – Suomessa ei viitteitä tapausten lisääntymisestä12.5.2022 12:41:05 EEST | Tiedote

Britanniassa on todettu useita lasten maksatulehdus- eli hepatiittitapauksia huhtikuun alun jälkeen. Toukokuun alkuun mennessä varmistettuja tapauksia oli yhteensä 163. Britannian lisäksi muissa Euroopan talousalueen maissa on todettu samaan aikaan noin sata tapausta ja muualla maailmassa noin 450. Suomessa ole havaittu viitteitä lasten akuuttien maksatulehdusten lisääntymisestä. Kaikki sairastuneet ovat olleet alle 16-vuotiaita, useimmat 2–5-vuotiaita. Valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä. Vain muutamissa tapauksissa sairastuneella on ollut yhteys toiseen sairastuneeseen. Sairastuneiden yleisimpiä oireita ovat olleet ihon kellastuminen, oksentelu, ulosteiden muuttuminen vaaleiksi, ripuli, pahoinvointi ja väsymys. Osalla lapsista oli sairastumista edeltävien viikkojen aikana ollut vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Osa sairastuneista on tarvinnut sairaalahoitoa, ja pienelle osalle on jouduttu tekemään maksansiirto. Aiheuttajaksi epäillään adenovirusinfektiota Maksatulehdusten aihe

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme