Pitkittynyt koronapandemia ja henkilöstöpula kasvattivat hoitovelkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa – THL arvioi Suomen sote-palvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät ovat selvinneet koronapandemian aiheuttamasta merkittävästä lisäkuormasta suhteellisen hyvin priorisoimalla toimintoja, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemasta sote-palvelujen kansallisesta arvioinnista.

Pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 sosiaali- ja terveydenhuollon kiireettömiä palveluja supistettiin sekä perus- että erityispalveluissa. Resursseja siirrettiin pandemian ehkäisyn ja hallinnan tehtäviin sekä koronapotilaiden hoitoon. Samalla lisättiin etäpalveluja.

Pandemian pitkittyessä palvelu- ja hoitovelkaa on syntynyt muun muassa suun terveydenhuoltoon, kiireettömään erikoissairaanhoitoon ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden peruspalveluihin.

Koronavuodet ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten hyvinvointiin: etäkoulu ja etäopiskelu sekä supistukset lasten ja nuorten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa heikensivät varhaista tukea. Nuorilla vuosien ajan yleistynyt ahdistuneisuus- ja masennusoireilu kääntyi entistä jyrkempään kasvuun.

Valtakunnallinen pula psykiatreista ja psykologeista on vaikeuttanut oikea-aikaisten mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitotakuuajan ylittäneiden määrä moninkertaistui vuodesta 2019 vuoteen 2021.

Myös ikääntyneiden palveluissa pitkittynyt pandemia ja kasvava kotihoidon henkilöstöpula viivästyttivät palvelutarpeen arviointeja ja rajoittivat kotihoidon palvelujen saatavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula on laajentunut nopeasti yhä useampiin ammattiryhmiin kuten sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin.

”Paheneva valtakunnallinen henkilöstöpula useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmissä on iso haaste palvelut pian järjestäville hyvinvointialueille, kun väestö edelleen ikääntyy ja palvelutarve kasvaa”, toteaa THL:n arviointijohtaja Nina Knape. Toisaalta Knapen mukaan sähköisten etäpalvelujen käyttö on lisääntynyt pandemian aikana.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat edelleen useimmilla alueilla hajanaisia. Ratkaisuja tarvitaan nopealla aikataululla osana tietojohtamisen vahvistamista.

Ikääntyminen, väestön sairastavuus ja hyvinvoinnin ongelmat koskettavat eri tavoin eri alueita, mikä näkyy sote-palvelujen kustannuksissa. Kuntien järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset vaihtelevat suuresti maan eri alueiden välillä, samoin väestön palvelutarpeeseen suhteutetut kustannukset. Pienimmät palvelutarpeeseen suhteutetut kustannukset ovat Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueilla. Vastaavasti suurimmat kustannukset kohdentuvat Uudenmaan alueille.

Nyt julkaistu kansallinen arvio perustuu THL:n marras-tammikuussa julkaisemiin hyvinvointialuekohtaisiin arviointeihin sekä muihin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2020. Päätösten tueksi 3/2022, THL

Sosiaali- ja terveyspalvelujen 2020 arvioinnit hyvinvointialueilla

Lisätietoja:

Nina Knape
arviointijohtaja, THL
puh. 029 524 7683
etunimi.sukunimi@thl.fi